lauantai 29. joulukuuta 2012

And the raven, never flitting, still is sitting, still is sitting



Wohoo! En tiedä missä tynnyrissä olen elänyt kun en tiennyt Deine Lakaienin olevan tulossa Suomeen, mutta nyt odottelen lippua postista ^________________________^ . Ehkä oli jäänyt huomaamatta siksi, kun en ole moista odottanut tapahtuvaksi, enkä ole sen vuoksi pahemmin tarkkaillut keikkakalenteria. Eihän nyt sentään niin hyvä tuuri voisi olla, että kakkossuosikkibändini  tulisi tänne...(ja ykkönen niistä jotka edes voivat tulla) No, kerrankin onni potkii perseelle ja hihhii. Tule jo maaliskuu! Tampereelle asti pitää matkustaa, mutta ei se mitään, koska matkustaisin Deine Lakaienin takia vaikka Rovaniemelle, keinolla millä hyvänsä. Happyhappyjoyjoy! ♥


Kuvan tarjosi google


♃♄
 
 
Tapaninpäivänä tuli käytyä vähän kuvailemassa ulkona, kun oli nätti ilma ja piti saada vähän jotain militaarihenkistä, nyt kun on tuo uusi teemaan sopiva takki. Ei toki mikään uusi innostus, sillä olen ollut "aina" kiinnostunut mm. toisesta maailmansodasta ymsyms. Kylmä oli, minkä huomasi siitä, että höyryävä hengitys jäätyi kaulahuiviin. Onneksi rakas ystäväni Jack odotti kotona valmiina kulahtamaan kurkusta alas ja lämmittämään. Viskisieppo tunnetusti olen.
 
 
 
 
 
 
Otsikollekin on peruste, nimittäin korppi, joka taas ilahdutti läsnäolollaan. Korppihan ei ole tyypillisin Helsingin asukas, mutta tuo oli jo kolmas (tai neljäs...) kerta, kun kyseisen linnun täällä päin havaitsen. Oletan, että kyseessä on sama yksilö, mutta sitä en tiedä, asusteleeko hän täällä suunnalla ihan vakituisesti, vai käykö vain vierailulla. Tyhmä olen, enkä tajunnut kuvata videota korppisesta, kun hän niin siellä raakkui "nevermore" :D. Kovin oli puheliaalla tuulella, minkä vuoksi tuli nähdyksi. Ei sitä muuten olisi tajunnut ylöspäin katsoa, mutta kun heti tuli "jee, korppi!" -hetki, kun sen raakkumisen kuuli. Sen verran helposti on variksesta erotettavissa.
 
 
Siellä hän on korkealla tarkkailemassa valtakuntaansa


~
 
Few days ago I heard that Deine Lakaien is coming to Finland. DL is my most favourite band after Sopor, so I'm absolutely going to see them. I can't wait and I'm soooo excited! I've always hoped they come here, but I never believed it would happen. Yay! Oh how I wish it was march already!
 
Because of my new coat, I wanted militaristic pictures, so I had to take some. Well, of course I didn't took them myself, but I was modeling. It was fun, but weather was bit too cold so pretty soon I needed to get back home to drink some bourbon, good ol' Jack.
On my way back home I saw raven. I have seen him/her already three or four times. This time he/she was very talkative.
 


~
 
Tähän loppuun vielä kuvien teemaan sopivaa musiikkia hienoilta bändeiltä. Martial industrial ja muu samaan suuntaan menevä on kyllä musiikkia sieltä miellyttävimmästä päästä.
 
 
 
 
 
 

tiistai 18. joulukuuta 2012

The Hobbit: An Unexpected Journey



One Ring to rule them all
 
Kävin maanantaina, eli siis eilen, katsomassa viimein Hobitin. Siinä määrin kuin voi sanoa "viimein", kun eihän tuo ole ehtinyt olla teattereissa kuin muutaman hassun päivän. No, vuosia odotettu elokuva kuitenkin, että siinä mielessä voi oikein hyvin sanoa, että pääsi viimein katsomaan. 2D -versio tuli nähtyä ja pitää käytä katsomassa myös 3D, jotta tulee koettua molemmat ja voi harrastaa vertailua. Luulen, että on ihan näyttävä elokuva 3D:nä kun oli aika paljon sellaisia kohtauksia, joille voi kuvitella kolmiulotteisuuden tuovan uutta vaikuttavuutta.

Ensin päivän asu ja sitten lisää höpötystä itse elokuvasta. Nyt myös näette mitä pullahti ulos paketista, jonka taannoin postista hain. Siinä määrin kuin kyseistä pistettä voi enää postiksi edes kutsua. Uusi takki, joka ei valitettavasti näy kuvissa mitenkään loisteliaasti. Kiitos talven pimeys ja huippukameran puute. Yhtä kaikki pidän siitä paljon <3 Sopivan yksinkertainen, mutta silti jotain pientä jännää yksityiskohtaa ja ripaus militaarihenkisyyttä, jota tietenkin pitää korostaa baskerilla. Me likes. Ja neiti Anna-Varney pääsi korvaamaan suomileijonan.







*Spoiler alert*
Siltä varalta jos tarina ja henkilöt eivät ole tuttuja ja haluat pysyä pimennossa elokuvan suhteen.
 
 
Omalta kohdaltani voin sanoa, että olen tyytyväinen. Kuten kaikkien kirja/sarjakuva -filmatisointien kohdalla, pitää muistaa mennä sillä asenteella, ettei elokuva välttämättä ole tarkka toisinto kirjasta. Mielestäni Hobitti kuitenkin elokuvana astui tarinan saappaisiin ihan kelvollisella tavalla ja oli hyvää "jatkoa" Sormusten Herralle. Elokuvia oli jopa yhdistetty pienillä yksityiskohdilla, joissa tuli déjà vu.
Sen voisin sanoa miinuksena, että elokuvassa oli ehkä hieman liikaa itseään toistavaa actionia, mutta toisaalta esimerkiksi takaumana näytetyt rymistelyt olivat ihan tarpeen siltä kannalta, että suinkaan kaikki katsojat eivät ole perillä Keski-Maan tapahtumista ja niitä on hyvä vähän valottaa.
Tarinaa on oikeastaan vähän paha vielä lähteä kauheasti arvioimaan, koska tuo elokuva oli kuitenkin vasta kolmasosa kokonaisuudesta. Lopullisen tuomion voi antaa vasta sitten, kun kaikki on nähty. Jatkoa odotan innolla.
 
Uudet näyttelijät sopivat rooleihinsa hyvin ja Martin Freeman veti nuoren Bilbon roolin oikein hyvin. Miksipä ei, koska on hyvä näyttelijä. En edes kertaakaan Hobitin aikana miettinyt, että hei, Watson! Kääpiöissäkin oli muutama ennestään tuttu näyttelijä, joista Richard Armitagen ja Ken Stottin tunnisti hyvin, siinä missä James Nesbittiä ei kyllä parran takaa tunnistanut, vaikka ihan tuttu naama onkin :D. Toisin kuin jonkun kriitikon mielestä, minusta kääpiöiden persoonat tulivat oikein hyvin esiin.
Kaikki sen sijaan eivät tunnu pääsevän kunnolla esiin, kuten Gwaihir. Niin on, kyllähän kotkat elokuvissa näyttävästi lentelevät, mutta kovin anonyymeinä. Nämä seikat eivät toki haittaa niitä, jotka eivät ole asiaan sen enempää perehtyneet. Eikä sitä tiedä jos jatkossa mainittaisiin nimeltäkin.
Ja Smaug <3. Punertavaa siellä näkyi, joten olen toistaiseksi ihan tyytyväinen. Vielä kun häntä ei kunnolla näytetty.
Ehkä en kuitenkaan rupea tässä höpisemään jokaisesta henkilöstä erikseen, muuten tulee pitkä teksti ja varmasti myös sekava :D. Ehkä jatkan sitten nähtyäni myös 3D -version...
 
P.S. Olen ikuisesti kiitollinen sille, joka hankkii minulle oman haltian. 


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

My mom said I could be anything so I became insane





 
 
 
Niin on tullut maailmakin hulluksi kun ammutaan viattomia pieniä lapsia. Minä itse niin sanotusti inhoan lapsia, mutta ei mahdu millään tähän päähän se, että miten joku voi tehdä tuollaista? Tuskin tarvitsee tarkentaa mistä puhun ja jos tarvitsee, en tarkenna, koska jos joku asuu niin tynnyrissä, niin saa asustella siellä ihan rauhassa minun häntä häiritsemättä. Itsehän majailen arkussa, mutta siellä ei voi uutistulvalta välttyä.
On omalla tavallaan ymmärrettävää, jos oppilas "kostaa" muille, se antaa jonkinlaisen syyn ja selityksen. Takana voi olla vinksahtaneita ajatuksia, kuten vaikka Kleboldilla ja Harrisilla, mutta niinpä sieltäkin löytyi takaa myös se kiusaamispointti. Oikeutus se ei ole, ei missään nimessä, mutta tosiaan antaa jonkinlaisen yksinkertaisen syyn, jonka pystyy järjellä tajuamaan. Sitä sen sijaan ei varmastikaan kukaan pysty tajuamaan, mikä syy parikymppisellä on ampua alle kymmenvuotiaita lapsia. Nämä lapset eivät takuulla ole tehneet kyseiselle henkilöllle mitään pahaa, tuskinpa ovat koskaan tavanneetkaan. Todennäköisesti syy löytyy jostain viasta korvien välissä, mutta siitä ei ole vielä mitään tietoa. Hankala asiaa on vielä arvioida kannalta jos toiseltakaan, kun uutisetkin ovat keskenään ristiriitaisia.
Se on ainoa varma asia, että tämän jälkeen alkaa jälleen keskustelu aselaeista, puolesta ja vastaan, jokainen omalla mielipiteellään. Jos minulta kysytään, ei lakien entisestään tiukentamisessa ole mitään järkeä, etenkään Yhdysvalloissa, jossa laiton asekauppa kukoistaa ihan tarpeeksi. Se, joka haluaa tuhoa aseella aikaan saada, hankkii aseensa keinolla tai toisella laista välittämättä. Kyllä, lakien tiukentaminen voi vähentää jokusen prosentin rikoksia, mutta samalla se tekee järkevien ja vastuuntuntoisten ihmisten harrastuksesta hankalaa, puhumattakaan heistä, joille ase on tuki ja turva jossain erämaassa asuessa. Sama pointti on Suomessakin, jos menee siihen, että jokaisen ihmisen pitää säilyttää asettaan jossain viranomaisten valvomassa tilassa. Hienoa jollekin lapin erämaassa villipetojen keskellä elävälle ihmiselle, jonka pitää suojella porojaan ja lapsiaan. Helposti onnistuu jos se ase on kilometrien päässä lukkojen takana.
 
Nyt tulee luettua uutisia normaalia tarkemmin, kiitos sen, että olen liian kiinnostunut tietämään syistä ja seurauksista. Niin karuja asioita kuin nämä kouluampumiset ja vastaavat ovat, olen aina ollut kiinnostunut niistä, paljolti psykologian ja ihmismielen synkkien sopukoiden vuoksi. On "hauskaa" tehdä omia analyysejä ja miettiä, mikä lopulta sai ihmisen tekemään jotain hirveää. Sama pätee myös sarjamurhaajiin. Miten paljon olenkaan kahlannut wikipediaa yms läpi tutkiessani näitä asioita.
 
 
 
 
Loppukevennykseksi kysymys, jota olen usein pohtinut: voisiko Jeesus kävellä lumihangen päällä, koska lumi on yksi veden olomuoto?


☥
 
 
 
 
 





tiistai 11. joulukuuta 2012

Rawr


Maailmanpyörä & Mersu

 

Eilen hain paketin postista. Se on aina yhtä mukavaa, uuden tavaran saaminen. En tässä rupea selittämään tuon kyseisen paketin sisällöstä sen enempää, kun kyseinen asia tulee varmasti pian jossain postauksessa näkymään ja saa sitten esittelynsä. Joka tapauksessa olen happy happy ja oikein tyytyväinen <3

Kävin myös viimein tutustumassa Verkkokauppa.comin yhteydessä olevaan tietokone- ja pelokonsolimuseoon. Ah nostalgiaa. Melkein teki mieli suorittaa pienimuotoinen ryöstö, sellaisia aarteita siellä kuitenkin on. Suosittelen käymään katsomassa, jos Jätkäsaaren suunnalle sattuu eksymään ja kyseiset aarteet sattuvat kiinnostamaan.

"Museossa on esillä yli 500 tietokonetta, konsolia, peliä sekä oheistuotetta. Mukana on lukuisia klassikkokoneita ja harvinaisempia laitteita 80-luvulta nykypäivään saakka. Valikoimaa pyritään kartuttamaan säännöllisesti ja museo ottaa vastaan myös lahjoituksia."


Löysin ystävän
 
Tuollaisen haluan. Se olisi hyvää seuraa täysikokoiselle alienille, jollaisen aion vielä joskus metsästää itselleni, sitten kun olen tarpeeksi rikas ja onnekas. Elämä hymyilee jos on oma alien olohuoneessa <3. Ebaysta näemmä saisi noin tonnilla tuollaisen raptorin...

Ostin myös jotain hyvin tarpeellista Verkkokauppa.comista, nimittäin karkkia. Nom. Koska Dracula pillerit ovat olleet lapsesta asti yksiä lempikarkkejani, oletin näidenkin olevan hyviä, vaikka eivät oikeasti vereltä maistukaan. Hyviä ovat, mutta eivät voita sukulaisiaan.

Kuvan tarjosi google

Sain vaihteeksi taas idean piirtämiseen kuunneltuani tässä noin miljoona kertaa toistolla yhtä biisiä. En tosin kerro mikä se on, koska en halua manata etukäteen. Toivottavasti saan jotain aikaiseksi ja näette joku päivä jotain uutta.

~
 
Yesterday I got something from postal office. A little package. Well, not actually so little. I'm not gonna tell you now what was inside it, because you'll see in some future post. Something I needed and what I like alot.
I also went to see computer & game console -museun. Oh all that nostalgia. There I met nice little velociraptor which I wanted to take home with me.
All I bought was Dracula blod -candies. They are good, even thou they don't taste like blood :/



tiistai 4. joulukuuta 2012

Haastetta elämään


Jee, 50 lukijaa! Yay, 50 readers already!

Sainpas tuossa haasteen hurmaavalta herra Larz Vialexxilta, joten tehdäänpäs se nyt.


 -Each person tagged must post 10 things about themselves.
- They must also answer the 10 questions the ' tagger ' has set for them.
- They must create 10 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
- They must then choose 10 bloggers with less than 300 followers and tag them in their post.
- These lucky bloggers must then be told.

Kymmenen asiaa minusta: 

- Haluaisin olla ornitologi, mutta en ole koskaan ollut kiinnostunut opiskelemaan biologiaa itsessään, eikä voi hypätä suoraan lintusten pariin.
- En ole kasvissyöjä, mutta kokkailen silti yleensä soijaa sun muita kasvisvaihtoehtoja.
- Olen pakana joka liputtaa innokkaasti evoluution puolesta. Mielestäni nämä kaksi sopivat hyvin yhteen, toisin kuin kristinusko ja evoluutio.
- Osaan luetella kuusi eri joutsenlajia.
- Ainoa ihminen jonka kohdalla olen ajatellut "tuon kanssa kestäisin elää kämppiksenä tulematta hulluksi" on Sheldon Cooper.
- Haluaisin asua art deco -talossa. Kartano olisi toinen vaihtoehto, mutta ei kovin todellisuutta.
- Äiti olisi kuulemma voinut antaa toiseksi nimekseni Sirius (DAMN!!!)
- Minulle musiikissa sävel on paljon sanoituksia tärkeämpi. Tykästyn biiseihin yleensä aina sen perusteella, miltä ne kuulostavat, enkä usein edes uhraa ajatuksia sille, mitä joissain suosikkibiiseissä lauletaan. Musiikki on parhaimmillaan silloin, kun se kertoo tarinan ilman yhtään sanaa, jokaiselle kuulijalle omalla tavallaan.
- Olen iloinen siitä, että kynteni ovat viimein taas pitkähköt ja tasapitkät
- Kuuntelen myös countrya

Kysymykset minulle: 

Oletko koskaan tuntenut syyllisyyttä asiaan mihin sinulla ei välttämättä olisi ollut minkäänlaista osaa?
- Ei kyllä tähän hätään tule mieleen tuollaista tilannetta
Mitä kadut eniten koko elämässäsi?
- Ei ole oikeastaan mitään kaduttavaa, mikä lienee ihan hyvä asia
Voiko ystävyydestä olla myös harmia? Minkälaista?
- Tietenkin voi kuten mistä tahansa ihmissuhteesta. Riitoja, valehtelua, selkäänpuukottamista... Harmeiksi nuo minusta on luokiteltavissa.
Lempivuodenaikasi?
- Syksy ehdottomasti.
Kissa vai koira? Miksi?
- Kissa. Kissat ovat kauniita ja kiehtovia elämimiä joihin samastun suuresti. Ensimmäinen (jo ennen syntymääni ostettu) leluni oli pieni pehmokissa. Raukka jopa katosi kaksi kertaa, mutta löytyi molemmilla kerroilla. Rakkaus syttyi siis varhain ja tulen takuulla hautaan asti olemaan kissaihminen.

Miau

Onko nykyään tilaa erilaisuudelle?
- On, mutta edelleen liian vähän.
Kolme pahinta syntiäsi?
- Ahmiminen x 3 xD
Lenkkeileminen vai tietokoneella istuminen?
- Tietokoneella istuminen, vaikka lenkkeileminen taitaisikin olla terveellisempi valinta...
Mikä saa sinut suuttumaan?
- Eläinten ja luonnon kaltoinkohtelu, rasismi ja syrjiminen ja joskus myös häviäminen. Tässä tosin olen kehittynyt, enkä enää heittele pelikortteja ja shakkinappuloita hävittyäni xD
Lempiruokasi?
- Tällä hetkellä sanoisin pinaattirisotto valkoviinin kanssa, koska tekee sitä mieli.


Kysymykset sinulle:

Minkä yhden loitsun Harry Potterista haluaisit oppia, jos se olisi mahdollista?
Pierce Brosnan vai Daniel Craig? (007)
Inhokkibändisi?
Mikä on suosikki jäätelömakusi?
Kuuluuko joulukuusi pakollisena jouluusi, vai voiko joulua viettää onnistuneesti myös ilman kuusta?
Jos pitäisi valita, olisitko kuuro, mykkä vai sokea?
Voisitko pukeutua julkisesti kokonaan kirkkaan keltaiseen?
Lehti- vai havumetsä?
Uskotko pitäväsi omasta tyylistäsi kiinni vanhuuteen asti, vai luuletko, että jossain vaiheessa tyylisi muuttuu niin sanotusti "aikuiseksi" ja "tavalliseksi"?
Mitkä kolme toivetta esittäisit lampun hengelle?
 
 
Haastan:
 


♃♄
 
 
Kävin eilen suorittamassa velvollisuuteni kirjastoa kohtaan, eli maksamassa ikivanhan myöhästymislaskun espanjankirjoista. En tiedä miksi, mutta olen aina ollut huono palauttamaan kirjaston kirjoja ajoissa ja olen maksanut elämäni aikana paljon siitä. Ehkä siksi en enää oikeastaan lainaa kirjastosta yhtään mitään... Nyt ei kuitenkaan tarvinnut edes miettiä lainaamista, sillä kirjastossa oli asiakkaille tuo ja vie -hylly, josta pari kirjaa suorastaan halusivat lähteä mukaani.
 
 


Galleria academica medicorum. Kirjaan on koottu 74 Helsingin yliopiston suojissa säilytettävää lääkärin muotokuvaa lyhyine elämäkerrallisine selityksineen. Ei mikään erityisen tarpeellinen kirja, mutta hauska olla hyllyssä ja ihan mielenkiintoinen myös, sekä tietenkin omanlaistaan historiaa.
 
 
 
 
La Rochefoucauldin Mietelmiä, joka oli oikein mieleinen löytö. Onhan tuo hieman rupsahtanut, mutta kuitenkin pokkariksi aika hyvässäkin kunnossa kun ottaa huomioon sen, että kirja ei tosiaankaan ole mikään uusi, kun painovuosi on 1973.
 
Luonto näyttää kätkeneen meidän henkemme syvyyksiin kykyjä ja taitoja,
joista meillä ei ole aavistustakaan.
Intohimoilla yksin on oikeus saattaa ne päivänvaloon ja herättää meissä
joskus varmempia ja täydellisempiä oivalluksia kuin pelkkä oppi voisi koskaan aikaansaada.
 
~
 
Yesterday I went to library and find some nice books, which were free for anyone to take. Among other books these two caught my eye: Galleria academica medicorum and Maximes (Réflexions ou sentences et maximes morales) by La Rochefoucauld. First one includes portraits of Finnish doctors with short biographies. I just find in interesting, and La Rochefoucauld's book is indeed very interesting. Especially because Nietzsche was influenced by him.




sunnuntai 2. joulukuuta 2012

I'm singing in the rain, just singing in the rain



 

Katsottuani tuossa vähän aikaisemmin illalla mielenkiintoisen dokumentin, innostuin heittämään tänne ikivanhan kuvan, josta tuskin tarvitsee sen enempää selittää. Luulen sen olevan kaikille selvää, mikä ja kuka tuossa on toiminut inspiraationa.

Itse elokuvaa en jaksanut nyt katsoa vaan valitsin Twin Peaksin. Kellopeli kun lojuu tuossa hyllyssä niin se on helppo katsoa milloin tahansa. Hieno elokuva, vaikka Kubrickin teoksista suuri rakkauteni kohdistuukin Full Metal Jacketiin.

perjantai 30. marraskuuta 2012

Metsässä juoksentelua

Tervetuloa kaikille uusille lukijoille!


Hrrr mikä sää tuolla ulkona on. Kaunista, mutta liian aikaisin, sillä olisin halunnut lunta vasta jouluksi ja nyt olisin vielä halunnut nauttia kuivista kaduista ja suhteellisen lämpimistä ilmoista. Saa nähdä miten kauan tuo lumi edes tulee pysymään maassa. Minun puolestani voisi sulaa pian pois.
Äkkiä sää kieltämättä muuttui, sillä joku reilu viikko sitten vielä pörräsi hyönteisiä ikkunan takana. Nyt ainoa pikku ystävä on pieni hämähäkki, joka asuu ikkunalaudallani (sisäpuolella tietenkin). Hänellä on siinä omaan kokoonsa suhteutettuna oikea palatsi. Ei ole sydäntä eikä syytä rikkoa toisen hienoa kotia ja annankin hämähäkkien aina asua ihan rauhassa. Ulos ne lentävät vain jos eksyvät väärään paikkaan (tai ovat ihan liian isoja), kuten sänkyyni. Kerran niin pääsi käymään, että löytyi sellainen parisenttinen hämähäkki sängystä kun kävin nukkumaan :D. Niin ja kerran hyvin goottiuskottavasti hämähäkki oli tehnyt kotinsa paitaani. Valitettavasti en tajunnut ottaa siitä kuvaa todisteeksi, mutta oli se aika hilpeä näky. Hämähäkit ovat hyödyllisiä kämppiksiä ja pitävät muut pikku ystävät kurissa.



 
Kumpi on kivempi metsämaisema?


♃♄
 
 
Pitää taas palata hieman aiheeseen Hobitti, nyt kun siitä jo oli vähän juttuja ja kuvia lehdissä. Ottaa jotenkin päähän se, että niissä jutuissa puhutaan vain niistä henkilöistä, jotka ovat Sormusten Herrasta tuttuja ja sattuvat esiintymään Hobitissakin (vaikka väkisin mukaan tungettuina kuten Frodo). Johtuuko tämä sitten siitä, että kyseiset hahmot ja näyttelijät ovat jo suurelle yleisölle tuttuja vai häh? Tulee vähän sellainen olo kuin kääpiöt olisivat esimerkiksi jotenkin ihan turhia, kun heitä ei edes mainita. Muuten vain ovat tarinan tärkeitä kantavia voimia. Hmmm... Eikä voi ihan edes vedota siihen, että näyttelijät ovat tuntemattomia, koska kyllä esimerkiksi James Nesbitt on suhteellisen tunnettu näyttelijä.
Se Hobitissa onkin hauskaa, että siinä on niin paljon itsellekin tuttuja näyttelijöitä, mutta monet melkoisen tunnistamattomissa esimerkiksi parran takana. Ehkäpä kaikkein hauskinta on nähdä Stephen Fry fantasiamaisemissa.
 
No, olkoon hyviä tai huonoja juttuja lehdissä, niin pitää muistaa leikata ne talteen. Minulla on nimittäin kansio täynnä lehtileikkeitä yms paperisälää Sormusten Herran tiimoilta, joten pitää jatkaa perinnettä. Onhan se kuitenkin joskus pala elokuvahistoriaa. Postauksen otsikkokin on eräästä hupaisasta lehtileikkeestä, erään kolumnin otiskko :D

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Echoes from the past


Tänään sain pitkästä aikaa otettua itseäni niskasta kiinni ja yritin piirtää, kun oli niin hieno idea ja näkemys mielessä, joka piti saada paperille. Nyt voi todellakin sanoa, että piti, koska eihän siitä mitään tullut. Joskus on ärsyttävää kun on mielessä tarkka kuva, mutta sitä ei vaan saa ulos. Muutenkin on liikaa ideoita sekä piirtämiseen että kirjoittamiseen, mutta en koskaan saa aikaiseksi mitään. Turhauttaa.
Ei päivä kuitenkaan täysin tuloksettomaksi jäänyt, kun tuhersin vain jotain itseeni turhautuneena, joskin pieni ajatus mielessäni.  Totesin sen sitten näyttävän ihan kivalta ja viimeistelin sen raa'asta luonnoksesta pidemmälle. Aluksi piti tehdä jotain erilaista ja yllättävää ja päädyin taas tutulle linjalle... Voivoi. Seuraavaksi todellakin piirtää jotain muuta kuin jonkun meikkaavan miehen :D. Tuo kyseinen tapaus tosin on ollut jo jonkin aikaa mielessä piirrettäväksi, joten tuli sekin nyt sitten tehtyä. Ei tuo nyt mikään mestariteos ole, mutta eivätpä nuo koskaan.


Ajattelin nyt yrittää kirjoittaa jotain englanniksikin, kun muutama ulkomaalainen lukijakin taitaa tuolla joukossa olla. Saan nolata itseni kun en kuitenkaan osaa mitään :D

***

I decided to write something in english, too. Finally :D. Just for my foreigner readers and readers to be. If there's gonne be some...
Today I tried to draw something and I had one great idea on mind, but as usual, I ended up drawing black haired guy with make up. I'm boring, I know. But... He's Echo, my OC. I don't think he usually dress victorian, but it looks quite nice, I think. He's cursed and sometimes he takes monster form, which I actually tried to draw first. It's something very inhuman at least on the outside. I love to draw monsters and fantasy creatures/animals!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kansainväliset levymessut 6.12.2012


Pyydettiin mainostamaan joten mainostetaan:


 MENKÄÄ, IHMETELKÄÄ, TEHKÄÄ LÖYTÖJÄ JA OSTAKAA!
 
 
 

perjantai 23. marraskuuta 2012

I walk across the dead train yard


Kuvan tarjosi google

Kävin toissapäivänä katsomassa Machinae Supremacyn keikan, koska veljeni kyseisen huvin tarjosi. Kyllä tuosta voisi itsekin maksaa, mutta en valita, jos joku muu hoitaa sen puolestani. Näin kyseisen bändin toista kertaa (jos sitä ei lasketa, että näin bändin kerran Stockmannin parkkihallissa :D) ja toimii kyllä hyvin livenä. En ole mikääm MaSun überfani, mutta aina välillä tulee kuunneltua ja bändiltä löytyy ihan mukavia biisejä. Vanhemmasta tuotannosta pidän itse enemmän. Siitä, jota ei tietenkään keikoilla kuule...
Ennen keikkaa kävin hetken aikaa hengailemassa veljeni luona. Tarkemmin sanottuna pelaamassa Gran Turismo 5:ta ja juomassa viskiä. Alkoholi tietenkin vasta ajamisen jälkeen, koska eihän sitä voi lähteä rattiin nauttineena! Valitettavan vähän tuli pelattua, mutta piti osata lopettaa silloin, kun oli huipulla. Tosin olisin kuitenkin pian jumittunut vain Skyline GT-R:ään ja ajanut sillä kaikki kisat. Joku kaunis päivä omassa tallissani seisoo valkoinen Skyline ja olen onnellinen. Siis sitten, kun omistan edes mitään tallia, saatika ajokortin. Pitäisi sitä paitsi ruveta miljonääriksi, että saisi ostettua kaikki haluamansa autot.


Mutta takaisin musiikkiin. Tein jälleen saman huomion kuin muutkin ovat tehneet, eli että naisia ei keikalla juurikaan ollut. En sitten tiedä, mistä se johtuu, sillä luulisi, että MaSun musiikki kelpaa naisillekin. Sama juttu oli edelliselläkin kerralla. Ehkä naiset eivät sitten vaan jaksa käydä keikoilla tai jotain, mikä kuulostaa kyllä omituiselta vaihtoehdolta. En tosin jaksa päätäni asialla sen enempää vaivata, kunhan itse voin nauttia hyvästä musiikista.
Jälleen kerran kamera jotenkin kummallisesti jäi kotiin, joten kuvia ei ole tännekään laitettavaksi. Jostain syystä olen ihan älyttömän huono ottamaan kamertaa mukaan keikoille. IAMX on varmaan joku ainoa johon sain otettua kameran mukaan. Kuvat olisivat kivoja muistoja, mutta toisaalta on kiva vain fiilistellä eikä olla koko ajan kamera ojossa. Äkkiä käy niin, että musiikki menee vähän ohi kun keskittyy vaan metsästämään jotain mestariotosta.
Paikalla oli myös lämppäribändi Turusta, mutta nimeä en tiedä, koska en yksinkertaisesti saanut siitä selvää, eikä ole kiinnostanut jälkikäteen selvittää. Jees bändi, mutta en sen enempää kiinnostunut. Eri bändi siis kyseessä kuin tuossa lipussa, koska oikea lämppäribändi peruutti sairastapauksen vuoksi.

 

Lipun lisäksi sain veljeltäni myös ylimääräisen lahjan, joka oli todella mieleinen yllätys. Toisin sanottuna Sadamoton mangaversio Neon Genesis Evangelionista. Tarkkaan ottaen osa siitä, nimittäin kolme ensimmäistä kirjaa yksissä kansissa värikuvilla maustettuna.
En ole mikään anime/manga -fani, mutta muutamat ovat paljonkin mieleen ja nekin aiheen/tarinan takia, eivät siksi, että sattuvat olemaan japanilaisia. NGE on sellainen, jota voin sanoa fanittavani. Tässä kolmatta elokuvaa odotellessa. Toivottavasti se tulisi ensi vuonna R&A-festivaaleille, kun kaksi edellistäkin ovat siellä esityksessä olleet.
Voisin huvikseni joskus tehdä postauksen niistä animeista/mangoista joista tykkään. Saa välillä jonkin asiapostauksenkin eikä vain tällaista turhaa löpinää siitä, mitä olen ja en ole tehnyt.



♃♄
 
 
Tänään oli liikkeellä iso tilhiparvi ja sitä piti yrittää kuvata, eikä vähiten siksi, että toivoin bongaavani sieltä taviokuurnan, niitä kun on nyt ollut harvinaisen paljon täällä etelämmässä liikkellä ja nimenomaan paljon tilhien seurassa. Taviokuurna puuttuu bongatut linnut listaltani ja se olisi oikein kiva nähdä.
Ei näkynyt kuvissa taviokuurnaa, mutta ovat tilhetkin kauniita ^____^
 
 
 
Loppuun vielä pari biisiä. Pari eli neljä, koska osaan tehdä valintoja...
 
 
 
 
 
Kohta katsomaan Law&Order: SVU <3. Olen katsonut Kova laki -sarjoja niin sanotusti koko ikäni, eli lapsesta asti ja yhä ne vain ovat siellä suosikkikärjessä. SVU on niistä ehkä se parhain, kaikesta ikävyydestään huolimatta. On myös jotenkin hilpeää, että "Cop killer" Ice-T on päätynyt esittämään virkavallan edustajaa :D

tiistai 20. marraskuuta 2012

Pur pur purple


Ai mikä sininen innostus...? Se taisi tulla ja mennä koska en tykkää tuosta sinisestä fontista. Harmi vaan, että tykkään sininsestä bannerista ja sen kylmästä fiiliksestä. Ja sitä en kestä, jos värejä ei ole koordinoitu, joten... Yhyy.
Eilen lähdin kaupungille sillä ajatuksella, että ostan sinisen eyelinerin, mutta mitäs kävikään. En ostanut sitä, sillä menin rakastumaan lilaan huulipunaan joka oli pakko ostaa ja sehän tarvitsi seurakseen lilan eyelinerin.
Huulipuna on merkkiä Viva la Diva ja eyeliner ihan vain Kiina Trikoosta, joten saa nähdä mikä sen taso on. Halpa ei onneksi aina ole huonoa, mutta saa nähdä sitten kun tulee käytettyä. Huulipunaa sohin jo eilen kotiin tultuani huuliin ja on pakko kehua, että hyvältä tuntui ja hyvin pysyi sen ajan mitä oli. Vaikka miten tuli ilmeiltyä niin huulipuna ei kerääntynyt huulten juonteisiin yms, vaikka oli huulirasvaakin alla. Seuraavaksi kun kaipaan jotain väriä, niin taidan kääntyä samaisen merkin puoleen. Ehkäpä ostan mustan, joka oli hyvin mielikuvituksellisesti nimeltään "goth" :D. Hinta/laatu-suhde on hyvä ja tuoksukin kiva.


Soporin ei niin piilomainontaa :D
 
 
Ja sitten tietenkin niitä iänikuisia naamakuvia, jotta näkee värin käytössä. Ensimmäistä kuvaa en muokannut lainkaan, ettei sävy varmastikaan vääristy. Tosin saattaa tuo ah niin ihanan kellertävä vessavalokin sitä vääristää.



 
Excuse moi sanoi pakastepussi kun kuvaan tunki. Asianmukainen kameran suojapussi ja silleen. Tosin minullahan on kuulemma joka asia pakattu laukussa eri pussiin :D. Meikitkin asuvat minigrip-pussissa sillä välin kun oikea meikkipussi hengailee kotona.
Omistankin ehkä maailman pienimmän meikkikokoelman. Tuntuu vaan niin turhalta kerätä niitä hirveästi, kun käytän kuitenkin aina niitä samoja. Mustien ja valkoisten meikkien lisäksi olen tähän asti omistanut vain pinkin luomivärin, joten olikin aika nyt saada hieman lisää väriä elämään. Nyt kaipaan lilaa luomiväriäkin ja totesinkin pikaisella tutkimisella, että Viva la Divalla olisi samaa sävyä. Harmi vaan, ettei sitä kaupassa näkynyt.
 


Tasokas asukuva, mutta siinä näkyy rakastamani hame josta jo joskus aikaisemmin taisin selittää. Se on siis tuollaista mustavalkoista pitsimäistä kangasta. Jää mukavasti johonkin puoleen reiteen, että pituuskin on sopiva. En ole roiskeläppien ystävä.

 
♃♄



Loppuun vielä korvakarkkia parhaasta päästä. Joku kaunis päivä Scarlattin 555 sonaattia vielä ovat levyhyllyssäni Scott Rossin soittamina. Nyt ne ovat vain koneella, mutta parempi sekin kuin ei mitään, koska niitä on aina yhtä nautinto kuunnella. Tekisi mieli joskus kuunnella kaikki putkeen, mutta kun kesto on aika pitkä.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Lampaat nuo taivaan sinisen


Muutin blogin ulkoasua hieman talvisemmaksi ja toteutin samalla jostain mielenhäiriöstä johtuvaa sinistä innostustani. Olen aina sinänsä pitänyt sinisestä, mutta en ole osannut käyttää sitä yhtään missään, kaikkein vähiten itsessäni. No, nyt blogi kuitenkin sai hieman sinistä sävyä itseensä.
Kuvassa esiintyy kaksi paksunokkavarista (corvus macrorhynchos japonensis) ja se on itse ottamani kuten edellisen bannerin varpuskuvakin. Tälläkin kertaa tietenkin hieman muokattuna. Voi, olisin halunnut laittaa noita variksia kassiin ja tuoda Suomeen <3

Eilen tuli mukavasti parikin kertaa sellainen hetki, että taivas tarjosi kuvattavaa tavalla tai toisella. On muuten tyhmää, että suomeksi on taivas ja Taivas, kun esim. englanniksi on sky ja Heaven. Se sitten taas on mukavaa, että meillä on joulu, kun taas englanniksi on CHRISTmas. Tosin voihan sen kirjoittaa myös xmas :D


Maassa Mordorin...
 
Lamppu ei ollut taivaalla
 
Pitää nyt vielä hihkua sitä, että ensi kuussa pääsee katsomaan Hobittia!!! Onneksi siitä riittää iloa pitkäksi aikaa, kun seuraavat osat tulevat vasta ensi jouluna ja muistaakseni sitten heinäkuussa tai joskus. Tykkäisin tosin, jos ne tulisivat kolmena jouluna, kuten edellisetkin elokuvat.
Olen utelias näkemään, miten hitossa Frodokin on leffaan tungettu. Ei se sinänsä haittaa, että on, mutta kuitenkin. Jotain voin sentään kritisoida, eli joidenkin kääpiöiden partoja, jotka ovat lyhyet. Miksi ihmeessä, kun parta on kuitenkin kääpiölle ylpeyden ja kunnian aihe. Tuon kestän, mutta sitä en, jos Smaug on jonkun muun värinen kuin punainen. Smaug on punainen, piste!
Hobittielokuvat ovat kyllä taas tungettu täyteen tunnettuja näyttelijöitä. Saa nähdä pystyykö unohtamaan elokuvaa katsoessaan sen, että Bilbo on ihan uuden Watsonin kaksoisolento. Höhö. Ja kääpiöistä löytyy nyt ei niin kuolattava Richard Armitage (koska kääpiö). Hassu mies siksi, että yleensä en välitä niin miehekkäistä yksilöistä. 

Odottaako kukaan teistä lukijoista Hobitti-elokuvaa ja millaisia odotuksia sen suhteen on?

lauantai 10. marraskuuta 2012

torstai 8. marraskuuta 2012

Denn die Toten reiten schnell


Happy birthday mr (dead) Stoker!
Vähintään jokainen googlea tänään käyttänyt tietää, mikä päivä tänään on ^,.....,^



 

Googlen logot ovat tänään oikein mukavia. Tuosta on jopa helposti tunnistettavissa kaikki tärkeimmät kirjan hahmot, Renfield, dr. John Seward, Abraham van Helsing, Lucy Westenra, Arthur Holmwood, Quincey P. Morris, Mina ja Jonathan Harker sekä tietenkin itse kreivi Dracula vaimokkeineen ja susineen.

Pitäisi taas vaihteeksi lukea Dracula. Elokuvan viime katsomisesta ei ole pitkää aikaa, joten sitä en ehkä ihan heti ole taas katsomassa. En valitettavasti jostain kumman syystä omista kuin Coppolan Draculan. No, se on hyvä ja erityisen win win on Tom Waits Renfieldinä, olenhan ollut herran fani jo kymmenen vuotta. Siinä yksi sellainen pakko kokea kerran elämässä -juttu, eli nähdä Tom Waits livenä.


Nyt takaisin eilispäivään, mistä ei sinänsä ole kauheasti kerrottavaa. Pari ostosta vain ja niistäkin iso osa syötävää, joten lähinnä pommitan kuvilla. Se sentään oli erityistä, että lähdin ensimmäistä kertaa elämässä piirretyillä kulmilla ulos. Jos totta puhutaan, tuo taisi olla kolmas kerta elämässä kun minkäänlaisia kulmia naamaani tuhersin (eikä tarvinnut edes korjata), joten sen huomioon ottaen voin olla ylpeä lopputuloksesta. Taidanpa myös ottaa tuon vähän tavaksi, koska kieltämättä pidän niistä.




Aurinko on niin kiva kun se saa ilman mitään muokkaamista naaman näyttämään ihanan tasaiselta ja virheettömältä (toki tuossa nyt on myös meikkivoide ja puuteri...).

Pakollinen teinipeilikuva

Tuossa muuten kätevästi näkyvät myös sormukset, jotka eksyvät sormiin joka kerta kun ovesta ulos poistun (paitsi pitsihanskapäivinä). Vielä on vasemmassa etusormessa kaksi ja oikeassa peukalossa yksi, jotka eivät tuossa näy. Haluaisin lisää tuohon toiseen niveleen jääviä sormuksia, mutta ei tarpeeksi pieniä löydy, etenkään sellaisia jotka tyylillisesti sopisivat. Olen hyvin tarkka siitä millaisia sormuksia käytän ja tosiaan sekin, että käytän vain hopeaa, yhtä kirurginteräksistä lukuun ottamatta. Tavoitteena sormuksin kuorrutetut kourat Lagerfeldin tapaan :D


Sitten ostos, eli kuudella eurolla UFFista ostettu takki/bolero. Pitsiä ei tunnetusti voi olla liikaa, joten sitä tuossa takissa myös on. Etupuolella on pitsi mustan kankaan päällä ja hihat ovat pelkkää pitsiä, eli läpi näkyy. Iso plussa takille lapusta, jossa lukee made in Finland.
Kuvan laatu on surkea, mutta oli hankala kuvata niin, että pitsistä saisi selvää. Pimenevät illat eivät ole kuvaamista varten.


Ostin sitten myös noria ja matchaa, mutta niissä nyt ei ole mitään ihmeellistä, joten ei niistä sen enempää ainakaan tässä välissä.

♃♄
 
 
Koska aikamatkailu on hauskaa jopa ilman DeLoreania tai punaista puhelinkoppia, palataanpa vielä tähän päivään.
En tiedä edes miksi, mutta kerronpa silti mitä olen tänään syönyt. Ruoasta on kiva puhua koska ruoka on rakkautta.
 
 
Siinä se nori nyt sitten patsastelee. Nomnom. Oli pakko ostaa kun soijakalat ja nuudelit odottelivat kolmatta pyörää ja vanhat norisuikaleeni olivat jo loppu. Niitä ei nyt Tokyokanista löytynytkään, joten piti ostaa tuollaista purua, joka oli myös toki hyvää ja ehkä jopa kivempaa nuudeleihin.
 
 
Omnom japaniksi. Nuudeleita, soijaa ja noria. Mitään muuta ei herkulliseen päivälliseen tarvitse. Yksi miinus tosin on annettava. Nopeasti tehdyksi ja syödyksi ruoaksi tuosta tulee ihan liikaa tiskiä. Ja kyllä, minä aion koko ikäni tiskata astiat käsin. Tiskikone on parhaimmillaan kun kissa voi nukkua mukavan lämpimässä paikassa sen päällä. Tiskikoneettomuus säästää sähköä ja astiat kiittävät.
Nuudeleiden jälkeen nautin tietenkin matchaa japaniteemaa jatkaen, kunnes illallisen nautin italialaisittain valkosipulifocaccian muodossa. Kyllä me jotkut vampyyritkin pidämme valkosipulista!
 
 
 
Koska päädyin jostain syystä kuuntelemaan Tom Waitsia äsken...
 
 




sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Are friends electric?

 

Eilen tuli käytyä Digiexpossa, kiitos sen kun ilmaiseksi pääsi. Kerran aikaisemminkin olen samasta syystä käynyt. Ovathan ne sinänsä ihan kiinnostavat messut aiheen puolesta, mutta eivät sellaiset, että haluaisin maksaa sisälle. Niin paljon siellä ei ole mielestäni nähtävää. Kaiken lisäksi Hifiexpo on paljon mielenkiintoisempi ja siellä tuli vähän sellainen lapsi karkkikaupassa -fiilis ja tuli sellainen olo että lottovoitto, come to mama! Voisi vähän auttaa, jos lottoaisi aktiivisesti eikä vain muutaman kerran vuodessa... Joskus lapsempana lotto oli viikottainen perinne. Toisaalta, ei sieltä kauheasti koskaan mitään voittanut. Olen aina ollut huono voittamaan ja koko elämän ajaksi varattu voitto-onneni taisi kulua siinä, kun kerran voitin Nintendo Wii:n :D
Näin sentään Dixiexpossa herra angrybirdsin eli Peter Vesterbackan. En tosin ole koko peliä koskaan pelannut. Olen lainannut muiden puhelimia vain Nyan Catin pelaamiseen.
Tuolla tuli vastaan ehkä astetta tavallista tyylikkäämpi vanha rouva, jolla oli kaulassa Baphomet -pentagrammi. Pisti kyllä vähän miettimään, että pitikö rouva sitä vain hienona koruna vai oliko sillä joku syvällisempikin merkitys. Haluan uskoa jälkimmäiseen, sillä on mukava ajatus, että ulkonäkö niin sanotusti pettää.
Häiritsevää muuten, miten tuosta Digiexpon mainoksesta tulee mieleen BB, joka on kyllä pahinta kuraa mitä televisiosta on koskaan tullut. Lopettaisivat koko roskan tekemisen ja käyttäisivät ne rahat vaikka joidenkin laatusarjojen ostamiseen kanavalle.

 
 
Eilisen naama ja on se hassua, miten mielipiteet voivat muuttua. Joskus vannoin itselleni, ettei enää koskaan mitään keskijakausta ja mitä näemmekään! Hiukseni tosin ovat ärsyttävästi toispuoleiset kun kasvatan tätä lyhyttä sivua pois. Onneksi sitä saa kuitenkin vähän piiloon. Juurikasvuakin on, mutta sitäkin pystyy vähän piilottelemaan, kiitos KC Professionalin color maskin. Käytin sitä punaisten hiusten kanssa ja ihmeitä se melkein teki. Toimii myös mustassa. Ja värejä on tosiaan monia, joista valita. Suosittelen lämpimästi, jos ei ole vielä tullut kokeiltua.

Kuvan tarjosi google