New shoes and stuff

Alkaa ottaa päähän, kun mielessäni "new shoes" kuuluu aina Leon vihannesäänellä... :D En tunnu pääsevän siitä enää lainkaan eroon, mutta eipä kai sille mitään voikaan.
No, ostin kuitenkin uudet kengät, taas kerran gootikkaan kirppusirkuksen kautta. Sattui tulemaan halvalla vastaan sellaiset, joita olinkin kaipaillut, eli tuollaiset winklepickerit. Kympin vain maksoivat ja ajavat hyvin asiansa, vaikka aionkin joskus vielä hankkia kunnon nahkaiset mallitkin, ehkäpä Underground shoesin. Eilen muuten rupesi harmittamaan, kun lähetystorilla oli Undergroundin noitakengät, mutta kokoa 4. Ei mene tähän koipeen sitten millään, ellei ota mallia entisaikojen itämaisista naisista ja leikkaa varpaita pois. Ei ehkä ihan houkuta. No, joka tapauksessa tällaiset kenkulit kruunaavat kasarityylin hyvin ^,......,^

Iski muuten taas tuossa kenkienhakureissulla pitkäastä aikaa ahdistus siitä, että oli jotenkin liian naisellinen olo. Se on kummallinen tunne kun tuntuu lähinnä siltä kuin kaikki tuijottaisivat sen takia ja argh. Nyt on ollut suhteellisen kauan melko naisellinen kausi, mutta tuntuu siltä, että se on menossa vähitellen ohi. Onneksi tulee kevät ja kesä ja on helpompi pukeutua sukupuolineutraalimmin ja juuri niin kuin haluaa. En ole talven suurin ystävä muutenkaan, mutta yksi ikävimmistä asioista siinä on juuri se, että on hankala pukeutua kotoisasti ja niin, että tuntee itsensä ehjäksi. Pitää toteuttaa itseään pukeutumisen kautta kun ei voi yhdessä yössä mieheksi muuttua aina silloin kun siltä tuntuu. Ja ehkä nyt lopetan tämän ennen kuin rupean liikaa kriiseilemään siitä, etten olekaan syntynyt mieheksi. On kuitenkin mukavaa, että yleisesti ottaen goottikulttuuri antaa hyvin vapaat kädet pukeutumisen suhteen. Miehetkin voivat huoletta pukeutua hameeseen sun muuta. Ja minä tietenkin haluaisin olla mieluummin mies joka pukeutuu hameeseen kuin nainen, joka pukeutuu hameeseen. Great.

Olen tehnyt tässä viime aikoina myös muutaman kirjallisen hankinnan jotka voisin esitellä nyt. Kierrätyskeskuksen kirpparilta löysin taannoin pari oikein mukavaa aarretta. Ostin sieltä myös muutaman muun pikku asian, kuten kaunista kangasta ja nappeja, mutta niistä ei ole nyt kuvia, joten en niitä sen kummemmin rupea esittelemään.

 

Kolmannen asteen yhteys ja E.T. kirjaversioina. Kolmannen asteen yhteys on vuodelta 1978 ja E.T. 1983 ja molemmat ovat oikein hyvässä kunnossa. Etenkin ensinmainittu on loistava osoitus siitä, miten kirjat tuntuvat ennen olleen paljon laadukkaampia. Kyseessä on nimittäin pokkari ja sen kunto on ihan loistava, vaikka opus on kymmeniä vuosia vanha. Nykypokkarit tuntuvat hetkessä olevan hiirenkorvilla, vaikka niitä varjelisi vainoharhaisen tarkasti kuin kruununjalokiviä!
On mukava lukea nuo, sillä molemmat ovat sen verran hienoja elokuvia.

 

Tieteellisellä mutta enemmän faktalinjalla jatketaan, sillä Hulluilta päiviltä löytyi Stephen Hawkingin kirja hyvin halvalla eli vajaalla neljällä eurolla. Mukavaa iltalukemista, voi nähdä hyvin mielenkiintoisia unia. Ei sillä, että ne muuten eivät olisi mielenkiintoisia, kuten vaikka tuossa muutama yö sitten Jeff Gordon syömässä Mäkkärin kanankoipia, joita ei ole edes olemassa tai paavin uusi pitkä hopeinen toppatakki ja Kiss henkiset hopeiset glitterplattarit. Höhö.

Nyt tässä berliininmunkin ja Coca~Colan sekä E.S. Posthumuksen kanssa odottelen puoli kolmeen että pääsen katsomaan Nascaria. Ja toivotan kauniita unia niille, jotka ehkä vielä tänään tämän sattuvat lukemaan!

 

I  has t-rex

Winter is going

Viimein tuntuu siltä, että kevät todella tekee tuloaan. Kun lauantaina ystäväisen kanssa istuskelimme Tervasaaressa parantamassa maailmaa punaviinin äärellä, kuulin kevään ensimmäiset naurulokit ja hieman myöhemmin myös näin pari yksilöä. Kyhmyjoutsenkin kunnioitti kevään tuloa näyttävällä ohilennolla. Jotta kaikki ei olisi ihan täydellistä, oli lumeton nurmikko turhan täynnä pupusen papanoita, ehkä jäänteitä pääsisäisestä, jolloin pupusilla pitää kiirettä.
Oikeastihan nuo citypuput ovat käyneet vähiin, mistä kiitos kuuluu cityketuille ja varmasti myös osaltaan huuhkaimille ja muille pöllökansalaisille. Niin söpöjä kuin pienet puput ovatkin, olen sitä mieltä, että niiden väheneminen on hyvä asia, sillä ne ovat kasvien tuho. Jokunen vuosi sitten näki ihan liikaa puita, joiden kuori oli järsitty pois. Siihen on hyvä pöpöjen iskeä ja siinä sitten lähtee henki puuparalta.
Jos lauantai oli ihanan lämmin ja keväinen päivä, niin eilen tuntui lähinnä siltä kuin Mokoman tutuksi tekemä taka-taka-takatalvi olisi saapunut keskuuteemme, mutta onneksi se taisi kuitenkin vain olla joku pikainen häiriö. Luontoäiti oli unohtanut pistää päivitykset. Sattuu sitä paremmissakin piireissä. Tänään asiat ovat taas niin kuin pitää ja saattoi kipaista pikkutakki päällä hakemaan Siwasta olusen ruoan seuraksi. Siwassahan kuuluisi käydä muutamassa hassussa sekunnissa, mitä ei tapahtunut. Reissu muistutti enemmän näitä nykyisiä Siwan mainoksia, missä kaikki tapahtuu hidastettuna. On se hankalaa kun yksi henkilö täyttää hyllyjä, pitää kassaa ja noutaa ihmisten paketteja takahuoneesta. Multitasking ja sitä rataa.

Le wild paint art appears again... Daucus Karotan nummero uno fani, deathrockbunny!

 

 

 

Niille joiden latina on päässyt unhoittumaan, daucus carota = porkkana

Yesterday's jam

Toinen kuvaspämmipostaus heti perään ja vieläpä pelkkää naamaa, mutta huvitti tehdä pieni vertailu siitä, miltä näytti päivälleen vuosi sitten, kun vanhoja kuvia satuin selailemaan. Melkein tulee ikävä punaisia hiuksia.

 

 

♃♄

 



Loppuun uusi paita, joka ei kauheasti edusta, mutta oli hankala saada mitään järkevää kuvaa ja tuo on paras saavutus. Pitsipaita kuitenkin ja istuvuus on luokkaa täydellinen <3. Jeesus pelastaa vaatekaapin, sillä lähetystorilta tuo on taas vaihteeksi ostettu.

American Car Show 2013

Eilen tuli katsastettua American Car Show, mikä onkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut jokavuotinen perinne aina jostain polvenkorkuisesta asti. Olen ihan pienestä asti ollut autotyttö (leikin lapsenakin autoilla ja eläimillä, nuket yök!), joten tietenkin myös autonäyttelyt ovat mieleen. Tänä vuonna American Car Show oli melko tylsä moniin muihin vuosiin verrattuna, mikä on vähän harmi, joskin on siellä aina muutamia kaunottaria! Etenkin 50-luvun amerikkalaiset pyöreine muotoineen ovat oikeita automaailman karamelleja. Vielä joku kaunis päivä omistan yhden unelma-autoni, eli Impalan, mieluiten vuodelta -58-60.
Tänä vuonna näyttelyssä oli joku kumma idea, eli päästää sunnuntaina naiset sisään puoleen hintaan. Tietenkin on kivaa kun on halvempaa (kun muuten on aika kalliit liput), mutta en silti tiedä, olenko asiasta niin innoissani. Tasa-arvo ja silleen. Sitä paitsi kyllä nainen tulee näyttelyyn täydelläkin hinnalla, jos asia oikeasti kiinnostaa. Kaipa tuo kuitenkin oli joku temppu yrittää innostaa naisia mukaan. No, minä olen innoissani ihan syntyjäni :D.
Tokyo Auto Salonin ja Makuhari Messen jälkeen messukeskuksen kahdessa hallissa pidetty näyttely tuntuu kovin pieneltä, eikä ainakaan Jäähalli tunnu paikkana isommalta... Sielläkin kun on tullut usein käytyä. Hyvänä vertailuna toimii se, että American Car Show'ssa meni pari tuntia, Auto Salonissa pari päivää. Useammallekin päivälle olisi riittänyt nähtävää, etenkin kun oli ohjelmaakin, driftingiä sun muuta.

Muutamia kuvia tuli otettua, joten tässä niitä:

 

 

  

 

 

Ja vielä vähän päivän asua, joka ei tietenkään takin takia mihinkään näy. Shortseilla kuitenkin menin, sen verran keväistä ja lämmintä sentään jo on. Kun vielä vähän tuosta lämpenisi niin olisin tyytyväinen.
Ilme täysi kymppi ja fiksummankin näköisiä olisi ollut tarjolla, mutta kevään iloa siinä ja pitää osata laittaa itsestään joskus epäedustavampiakin kuvia.

Niin joo eikä siinä vielä kaikki! Ostin itselleni tietenkin myös Ecto-1:sen. Hot Wheelsin Amerikan markkinoiden hienompi malli valkosivurenkaineen. Olen tuota usein katsellut ostomielessä, mutta nytpä ei tarvinnut jaksaa tilata mistään. Ghostbusters on rakkautta ja tämän elämän aikana on ehtinyt kertyä ihan mukava määrä Hot Wheels autoja, näin vanhemmalla iällä enemmän noita ei ihan markettimalleja. Suurin aarteeni on Japanin markkinoiden Kitt.
Kuvan ryöstin googlen kautta, koska omaa en nyt jaksa ottaa, laiskamatonen kun olen.