maanantai 21. tammikuuta 2013

The Headbang Theory


Tervetuloa uusille lukijoille! Welcome new readers!


Tämä päivä ei alkanut lainkaan lupaavasti, sillä onnistuin vammauttamaan itseni ennen kuin edes ehdin nousta sängystä (taannoin myös putosin sängystä kesken unien, jee). Istumaan pääsin, mutta sitten laiskuuden iskiessä pian taas heittäydyin pötköttämään sängylle. No, se yritys meni hyvin pahasti pieleen ja iskin pääni seinään. En muistakaan, milloin olisi viimeksi mikään sattunut niin paljon. Vieläkin pää on kipeä ja pitkin päivää on ollut lievästi sellainen olo kuin olisi matkapahoinvointi alkamassa. Ehkäpä lievä aivotärähdys kyseessä. Joskus voisi ehkä vähän ajatella mitä tekee, mutta kaipa se on liikaa vaadittu. Sitä voi sentään edes toivoa, että opin kantapään kautta olemaan varovaisempi seuraavalla kerralla. Älkää kokeilko tätä kotona tai missään muuallakaan!

Suunnitelmieni mukaan kuitenkin lähdin kaupungille etsimään paria asiaa, eli hiuskampaa ja sulkia, joista kumpaakaan en lopulta ostanut. Glitter oli ainoa kauppa, josta löytyi tarkoituksiini sopiva hiuskampa, mutta koska tahdoin tarkistaa muut kaupat ennen ostamista, jäi Glitteriin uudestaan meneminen sitten kokonaan. Eivät ne sieltä kuitenkaan lopu, joten haen sellaisen sieltä joku toinen päivä. Kaksi euroa vain maksaa ja on juuri oikeanlainen, musta ja yksinkertainen. Sen avulla rakentelen hunnun ^__^ . Tiedä sitten missä sitä tulee käytettyä... No, voin hyvin heittää hunnun päähän vaikka kaupunkireissulle, ei se minua haittaa.
Sulkien kanssa kävi sama homma, joskaan ei tullut edes käytyä Sinooperissa katsomassa. Sulille ei ole muuta käyttöä kuin se, että haluan tunkea niitä hiuksiin koristeiksi ja niillä ei olekaan suuri kiire, kun keväämmällä niillä varmaan vasta haluaa leikkiä.





Pakolliset naamakuvat ja sitten se ainoa ostos, jonka tein. Kävin Akateemisessa kirjakaupassa katselemassa, josko olisi näkynyt American Psykoa, joka kuvastosta löytyi, mutta eipä sitä siellä näkynyt. Sen tahtoisin lukea, sillä pidän elokuvasta paljon. Tiedä sitten, saisinko koskaan luettua englanniksi sitä, joten siltä kannalta ei ole niin kamalaa, etten sitä saanut ostettua.
Tämä pikku opus kuitenkin lojui yksin ja eksyneenä hyllyssä, joten pakkohan se oli mukaan napata kun ei edes maksanut paljon.




♃♄
 
 
Loppukevennykseksi pari kuvaa viime viikolta. Pitäisi saada aikaiseksi shoppailupostauskin, kun alennusmyynneistä tosiaan tuli osteltua yhtä sun toista pientä tarpeellista ja vähemmän tarpeellista.
 
 
Pesto gouda <3

Kuu ei ole vihreä, joten se ei voi olla juustoa

tiistai 15. tammikuuta 2013

The whispering boys have nothing to say, but they scream and they cry

 
 
 

Eilen oli tylsää, joten herätin henkiin maskuliinisen puoliskoni. Voisin kutsua häntä Siriukseksi (ja ei, tällä ei ole nyt mitään tekemistä Harry Potterin kanssa :D ). Kun tulee lämmintä ja voi hillua ulkona vähissä vaatteissa, voi laittautua kokonaan mieheksi. Valokuvia varten lähinnä, vaikka toisinaan tekisi kyllä mieli lähteä miehenä ihan kaupungillekin. Ja joskus kun olen rikas, teetätän itselleni mittatilauspuvun.

On ollut tässä pari päivää myös varsin klassinen olo ja olen kuunnellut lähinnä Holstia, John Williamsia ja Steve Jablonskya. Kuunnelkaa hyvät lukijat Holstin Planeettoja, jos ette ole koskaan niin tehneet. Olette meinaan menettäneet paljon.


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Frankenweenie

 
 


Kävin perjantaina katsomassa tämän uuden version Frankenweeniestä ja taisi olla jopa ensimmäinen kerta, kun kävin katsomassa jonkun elokuvan heti ensi-iltapäivänä. Se vaan oli sopivaa, kun muutenkin nähtiin kaverin kanssa kyseisenä päivänä. No, ei sillä niin väliä vaan höpisen tähän nyt vähän jotain itse elokuvasta. Ennen kaikkea odotin näkeväni sen, miten puolisen tuntia kestävä lyhytelokuva on saatu pidennettyä täysipitkäksi. Se oli tietenkin selvää, että elokuvaan on pitänyt lisätä asioita. Helppoa siltä kannalta, että alkuperäisen elokuvan tapahtumia on ollut aika helppo tarkentaa ja näin saada lisää pituutta, mutta oli tuohon uuteen versioon tungettu jotain ihan uusiakin juttuja, joista en selitä sen enempää, vaan jokainen voi käydä itse katsomassa.
Suurin ero vanhalla ja uudella Frankenweeniellä on tietenkin se, että ensimmäinen elokuva on näytelty, siinä missä uusi on animaatio. Mielestäni tämä muutos toimi hyvin ja animaatio oli niin burtonia kuin vaan voi olla, eli täyttä rakkautta <3. Nyt tahdon pienen Sparkyn itselleni! Pitää kyllä nostaa hattua alkuperäiselle Sparkylle, sillä hienostihan koira näytteli. Vaikka näytelty elokuva oli muutettu animaatioksi, oli elokuvan tunnelma mielestäni pääosin oikein hyvin luotu uudestaan ja samoin oli joissain kohdissa tippa linssissä, erityisesti elokuvan alussa, joka oli mielestäni parempi puolisko, jos ihan rehellisiä ollaan. Se myös oli hienoa, että mustavalkoisuus oli säilytetty, koska se tuo kuitenkin ihan omanlaistaan tunnelmaa.
Vaikka en nyt mistään lisäyksistä enempää kerro, niin voin todeta, että uusi Frankenweenie oli täynnä pieniä ja isoja viittauksia vanhoihin kauhuleffoihin ja kirjallisuuteenkin. Niitä oli hauska bongailla.

Frankenweenie toi Burtonille potkut Disneyltä ja niin myös Frankenweenie oli ensimmäinen uuden yhteistyön tuotos. Olihan se vähän outoa nähdä Disneyn linna elokuvan alussa, mutta eipä tuo mitään haitannut, etenkin kun kivan synkkä oli. Eikä siis tietenkään ole mitään Disneyä vastaan, mitä nyt pelkään vähän, että mikä Darth Duck sieltä vielä on tulossa....

Yhtä kaikki suosittelen Frankenweenietä kaikille, etenkin jos sattuu pitämään Burtonin tuotoksista!





 

Loppuun vielä burton -teemaan sopivia kuvia auringosta. En muista milloin olisin nähnyt aurinkoa noin selvärajaisena pallona, jota pystyi myös paljain silmin helposti katselemaan, mutta ilmeisesti syynä olivat pilvet. Jos en tietäisi, sanoisin tuon olevan kuu. Vähän on maailmanlopun fiiliksiä, näin pikkuisen myöhässä.

On tullut tehtyä myös pieniä shoppailuja, joista teen oman materiapostauksensa. Saa nähdä toimisiko kuvien lisääminen siinä vaiheessa niin kuin pitää. Nyt piti html:n kautta pistää kuvat. Ei sillä että se olisi vaikeaa ollut, mutta kun pari turhaa mutkaa siinä ja olen laiska.

lauantai 29. joulukuuta 2012

And the raven, never flitting, still is sitting, still is sitting



Wohoo! En tiedä missä tynnyrissä olen elänyt kun en tiennyt Deine Lakaienin olevan tulossa Suomeen, mutta nyt odottelen lippua postista ^________________________^ . Ehkä oli jäänyt huomaamatta siksi, kun en ole moista odottanut tapahtuvaksi, enkä ole sen vuoksi pahemmin tarkkaillut keikkakalenteria. Eihän nyt sentään niin hyvä tuuri voisi olla, että kakkossuosikkibändini  tulisi tänne...(ja ykkönen niistä jotka edes voivat tulla) No, kerrankin onni potkii perseelle ja hihhii. Tule jo maaliskuu! Tampereelle asti pitää matkustaa, mutta ei se mitään, koska matkustaisin Deine Lakaienin takia vaikka Rovaniemelle, keinolla millä hyvänsä. Happyhappyjoyjoy! ♥


Kuvan tarjosi google


♃♄
 
 
Tapaninpäivänä tuli käytyä vähän kuvailemassa ulkona, kun oli nätti ilma ja piti saada vähän jotain militaarihenkistä, nyt kun on tuo uusi teemaan sopiva takki. Ei toki mikään uusi innostus, sillä olen ollut "aina" kiinnostunut mm. toisesta maailmansodasta ymsyms. Kylmä oli, minkä huomasi siitä, että höyryävä hengitys jäätyi kaulahuiviin. Onneksi rakas ystäväni Jack odotti kotona valmiina kulahtamaan kurkusta alas ja lämmittämään. Viskisieppo tunnetusti olen.
 
 
 
 
 
 
Otsikollekin on peruste, nimittäin korppi, joka taas ilahdutti läsnäolollaan. Korppihan ei ole tyypillisin Helsingin asukas, mutta tuo oli jo kolmas (tai neljäs...) kerta, kun kyseisen linnun täällä päin havaitsen. Oletan, että kyseessä on sama yksilö, mutta sitä en tiedä, asusteleeko hän täällä suunnalla ihan vakituisesti, vai käykö vain vierailulla. Tyhmä olen, enkä tajunnut kuvata videota korppisesta, kun hän niin siellä raakkui "nevermore" :D. Kovin oli puheliaalla tuulella, minkä vuoksi tuli nähdyksi. Ei sitä muuten olisi tajunnut ylöspäin katsoa, mutta kun heti tuli "jee, korppi!" -hetki, kun sen raakkumisen kuuli. Sen verran helposti on variksesta erotettavissa.
 
 
Siellä hän on korkealla tarkkailemassa valtakuntaansa


~
 
Few days ago I heard that Deine Lakaien is coming to Finland. DL is my most favourite band after Sopor, so I'm absolutely going to see them. I can't wait and I'm soooo excited! I've always hoped they come here, but I never believed it would happen. Yay! Oh how I wish it was march already!
 
Because of my new coat, I wanted militaristic pictures, so I had to take some. Well, of course I didn't took them myself, but I was modeling. It was fun, but weather was bit too cold so pretty soon I needed to get back home to drink some bourbon, good ol' Jack.
On my way back home I saw raven. I have seen him/her already three or four times. This time he/she was very talkative.
 


~
 
Tähän loppuun vielä kuvien teemaan sopivaa musiikkia hienoilta bändeiltä. Martial industrial ja muu samaan suuntaan menevä on kyllä musiikkia sieltä miellyttävimmästä päästä.
 
 
 
 
 
 

tiistai 18. joulukuuta 2012

The Hobbit: An Unexpected Journey



One Ring to rule them all
 
Kävin maanantaina, eli siis eilen, katsomassa viimein Hobitin. Siinä määrin kuin voi sanoa "viimein", kun eihän tuo ole ehtinyt olla teattereissa kuin muutaman hassun päivän. No, vuosia odotettu elokuva kuitenkin, että siinä mielessä voi oikein hyvin sanoa, että pääsi viimein katsomaan. 2D -versio tuli nähtyä ja pitää käytä katsomassa myös 3D, jotta tulee koettua molemmat ja voi harrastaa vertailua. Luulen, että on ihan näyttävä elokuva 3D:nä kun oli aika paljon sellaisia kohtauksia, joille voi kuvitella kolmiulotteisuuden tuovan uutta vaikuttavuutta.

Ensin päivän asu ja sitten lisää höpötystä itse elokuvasta. Nyt myös näette mitä pullahti ulos paketista, jonka taannoin postista hain. Siinä määrin kuin kyseistä pistettä voi enää postiksi edes kutsua. Uusi takki, joka ei valitettavasti näy kuvissa mitenkään loisteliaasti. Kiitos talven pimeys ja huippukameran puute. Yhtä kaikki pidän siitä paljon <3 Sopivan yksinkertainen, mutta silti jotain pientä jännää yksityiskohtaa ja ripaus militaarihenkisyyttä, jota tietenkin pitää korostaa baskerilla. Me likes. Ja neiti Anna-Varney pääsi korvaamaan suomileijonan.







*Spoiler alert*
Siltä varalta jos tarina ja henkilöt eivät ole tuttuja ja haluat pysyä pimennossa elokuvan suhteen.
 
 
Omalta kohdaltani voin sanoa, että olen tyytyväinen. Kuten kaikkien kirja/sarjakuva -filmatisointien kohdalla, pitää muistaa mennä sillä asenteella, ettei elokuva välttämättä ole tarkka toisinto kirjasta. Mielestäni Hobitti kuitenkin elokuvana astui tarinan saappaisiin ihan kelvollisella tavalla ja oli hyvää "jatkoa" Sormusten Herralle. Elokuvia oli jopa yhdistetty pienillä yksityiskohdilla, joissa tuli déjà vu.
Sen voisin sanoa miinuksena, että elokuvassa oli ehkä hieman liikaa itseään toistavaa actionia, mutta toisaalta esimerkiksi takaumana näytetyt rymistelyt olivat ihan tarpeen siltä kannalta, että suinkaan kaikki katsojat eivät ole perillä Keski-Maan tapahtumista ja niitä on hyvä vähän valottaa.
Tarinaa on oikeastaan vähän paha vielä lähteä kauheasti arvioimaan, koska tuo elokuva oli kuitenkin vasta kolmasosa kokonaisuudesta. Lopullisen tuomion voi antaa vasta sitten, kun kaikki on nähty. Jatkoa odotan innolla.
 
Uudet näyttelijät sopivat rooleihinsa hyvin ja Martin Freeman veti nuoren Bilbon roolin oikein hyvin. Miksipä ei, koska on hyvä näyttelijä. En edes kertaakaan Hobitin aikana miettinyt, että hei, Watson! Kääpiöissäkin oli muutama ennestään tuttu näyttelijä, joista Richard Armitagen ja Ken Stottin tunnisti hyvin, siinä missä James Nesbittiä ei kyllä parran takaa tunnistanut, vaikka ihan tuttu naama onkin :D. Toisin kuin jonkun kriitikon mielestä, minusta kääpiöiden persoonat tulivat oikein hyvin esiin.
Kaikki sen sijaan eivät tunnu pääsevän kunnolla esiin, kuten Gwaihir. Niin on, kyllähän kotkat elokuvissa näyttävästi lentelevät, mutta kovin anonyymeinä. Nämä seikat eivät toki haittaa niitä, jotka eivät ole asiaan sen enempää perehtyneet. Eikä sitä tiedä jos jatkossa mainittaisiin nimeltäkin.
Ja Smaug <3. Punertavaa siellä näkyi, joten olen toistaiseksi ihan tyytyväinen. Vielä kun häntä ei kunnolla näytetty.
Ehkä en kuitenkaan rupea tässä höpisemään jokaisesta henkilöstä erikseen, muuten tulee pitkä teksti ja varmasti myös sekava :D. Ehkä jatkan sitten nähtyäni myös 3D -version...
 
P.S. Olen ikuisesti kiitollinen sille, joka hankkii minulle oman haltian. 


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

My mom said I could be anything so I became insane





 
☥
 
 
Niin on tullut maailmakin hulluksi kun ammutaan viattomia pieniä lapsia. Minä itse niin sanotusti inhoan lapsia, mutta ei mahdu millään tähän päähän se, että miten joku voi tehdä tuollaista? Tuskin tarvitsee tarkentaa mistä puhun ja jos tarvitsee, en tarkenna, koska jos joku asuu niin tynnyrissä, niin saa asustella siellä ihan rauhassa minun häntä häiritsemättä. Itsehän majailen arkussa, mutta siellä ei voi uutistulvalta välttyä.
On omalla tavallaan ymmärrettävää, jos oppilas "kostaa" muille, se antaa jonkinlaisen syyn ja selityksen. Takana voi olla vinksahtaneita ajatuksia, kuten vaikka Kleboldilla ja Harrisilla, mutta niinpä sieltäkin löytyi takaa myös se kiusaamispointti. Oikeutus se ei ole, ei missään nimessä, mutta tosiaan antaa jonkinlaisen yksinkertaisen syyn, jonka pystyy järjellä tajuamaan. Sitä sen sijaan ei varmastikaan kukaan pysty tajuamaan, mikä syy parikymppisellä on ampua alle kymmenvuotiaita lapsia. Nämä lapset eivät takuulla ole tehneet kyseiselle henkilöllle mitään pahaa, tuskinpa ovat koskaan tavanneetkaan. Todennäköisesti syy löytyy jostain viasta korvien välissä, mutta siitä ei ole vielä mitään tietoa. Hankala asiaa on vielä arvioida kannalta jos toiseltakaan, kun uutisetkin ovat keskenään ristiriitaisia.
Se on ainoa varma asia, että tämän jälkeen alkaa jälleen keskustelu aselaeista, puolesta ja vastaan, jokainen omalla mielipiteellään. Jos minulta kysytään, ei lakien entisestään tiukentamisessa ole mitään järkeä, etenkään Yhdysvalloissa, jossa laiton asekauppa kukoistaa ihan tarpeeksi. Se, joka haluaa tuhoa aseella aikaan saada, hankkii aseensa keinolla tai toisella laista välittämättä. Kyllä, lakien tiukentaminen voi vähentää jokusen prosentin rikoksia, mutta samalla se tekee järkevien ja vastuuntuntoisten ihmisten harrastuksesta hankalaa, puhumattakaan heistä, joille ase on tuki ja turva jossain erämaassa asuessa. Sama pointti on Suomessakin, jos menee siihen, että jokaisen ihmisen pitää säilyttää asettaan jossain viranomaisten valvomassa tilassa. Hienoa jollekin lapin erämaassa villipetojen keskellä elävälle ihmiselle, jonka pitää suojella porojaan ja lapsiaan. Helposti onnistuu jos se ase on kilometrien päässä lukkojen takana.
 
Nyt tulee luettua uutisia normaalia tarkemmin, kiitos sen, että olen liian kiinnostunut tietämään syistä ja seurauksista. Niin karuja asioita kuin nämä kouluampumiset ja vastaavat ovat, olen aina ollut kiinnostunut niistä, paljolti psykologian ja ihmismielen synkkien sopukoiden vuoksi. On "hauskaa" tehdä omia analyysejä ja miettiä, mikä lopulta sai ihmisen tekemään jotain hirveää. Sama pätee myös sarjamurhaajiin. Miten paljon olenkaan kahlannut wikipediaa yms läpi tutkiessani näitä asioita.
 
 
 
 
Loppukevennykseksi kysymys, jota olen usein pohtinut: voisiko Jeesus kävellä lumihangen päällä, koska lumi on yksi veden olomuoto?


☥