Finncon 2013

Viime viikonloppu tuli siis vietettyä perjantaista sunnuntaihin Finnconissa Kaapelitehtaalla. Hyvä päätös, vaikka en alunperin ollutkaan varma, menenkö joka päivä. Ennenkin on tullut vietettyä siellä kaikki kolme päivää niin miksipä ei nytkin. Oli sitä paitsi mukavasti väljempää ja rauhallisempaa nyt, kun Animecon ei ollut samassa yhteydessä eikä ollut miljoonaa "animehihhulia" siellä pyörimässä. Itse kun olen kiinnostuneempi finnconin puolesta kuin animesta/mangasta, vaikka sitäkin on tullut jonkin verran katsottua ja luettua. Scifi ja fantasia on kuitenkin se juttuni, tulihan sitä kasvettua Star Warsin parissa (pitäisi joskus skannata teidän lukijoiden iloksi 6weenä piirretty Millenium Falcon sun muita) ja luettua kirjaston fantasiakirjat läpi (Agatha Christien ja Nummelan ponitallin ohella), näin alkuunsa.
Kuvia en conissa ottanut, sillä eipä noissa paneeleissa ja muissa puhetilaisuuksissa pahemmin kuvattavaa ole. Harmittaa vähän, etten ole ihan tarpeeksi fiksu, jotta olisin voinut kysyä Räsäseltä jonkun hienon kysymyksen. Ainoa joka mielessä pyöri oli se, oliko hän katsomassa Peter Murphya (olen meinaan 98% varma, että oli :D). En kehdannut kysyä. Heh. Hyvin mielenkiintoista kuitenkin oli. Harmi vaan, että aikaa oli vain se hitusen vajaa tunti. Sitä miestä olisi jaksanut kuunnella vaikka viisi tuntia. Vastauksetkin olivat sen verran pitkiä, että ei siinä montaa kysymystä ehtinyt tulla.

Perjantaina yritin hieman scifistellä meikkien ja asusteiden, kuten korvisten suhteen. Enemmän cyberpunk kuin steampunk :D.
Meikissä oli sinistä, mustaa ja valkoista. Pyrkimyksenä oli hieman metallinhohtoinen meikki.
And Who you gonna call?!

 

 

Valkoiset ripset eivät näy kuvassa paljon yhtään :(

Lauantai oli sitten cosplay-päivä enkä vaivaudu kertomaan tarkemmin. Jos joku ei tunnista niin olkoot se hänen oma ongelmansa. Voivoi kun sitä saikin poseerata ties miten monelle kameralle, enemmän kuin osasin odottaa. No, ei se mitään, kameran edessä on kivaa.
Harmi ettei ollut enää rintaneula matkassa, kun Ghostbusters oli läsnä (jahtaamassa pieniä kummituksia). Heidän lisäkseen Kaapelilla pyöri myös mm. koko joukko kääpiöitä ja näkyipä siellä myös Predator ja dinosaurus.

Photo: Sirkku Tuomela

Photo: Sirkku Tuomela

 



Sunnuntaina oli jo niin lässähtänyt olo ja meikitkin epähuomiossa jätin kotiin viettäessäni yöni toisaalla, että en jaksanut panostaa mihinkään tuon taivaallista. Meikkiaaminenkin piti hoitaa pelkällä puuterilla ja mustalla kajalilla. Ainakin sai tepastella rauhassa ilman, että kukaan kameransa kanssa vaivasi.

 

 

Koska olin pihi, en tehnyt pahemmin mitään ostoksia, mutta koska vuosien etsiskelyn jälkeen tuli vastan Neverwhere kolmella eurolla, oli se ihan pakko napata mukaan. Mukava saada luettua se taas uudestaan. Harmi vaan, että tuossa pokkariversiossa ei ole sisäkannessa Lontoon metron karttaa, se kun on niin hauska lisä.

 



Join us or die!

Tuli siis tosiaan käytyä kukkatalolla, mistä reissusta ei ole sinänsä mitään erityistä kerrottavaa. Päivä sattui olemaan joku ehkä tukahduttavin ja kuumin tähän mennessä, mikä ei ollut kivaa. Sellaisina päivinä on aina yhtä hankala pukeutua ja tuolloin tuli mentyäkin helpolla ja kevyellä linjalla. Valkoinen kauluspaita + pitkä kevyt samettihame osoittautuivat oikein mukavaksi ja edes jossain määrin viileäksi asukokonaisuudeksi. Viuhka myös tuli tarpeeseen ja ihme kyllä näin myös erään tyttösen, jolla oli kyseinen loistokas keksintö mukanaan! Useampi ihminen voisi tajuta, mikä hellepäivän pelastus viuhka on, etenkin busseissa ja junissa.
Olen näemmä mieltynyt tuohon vyöhön, jota en ennen ole voinut käyttää koska ruskea. Liekö johtui kauheasta ruskeasta juurikasvusta ja kulahtaneista hiuksista, kun on yhtäkkiä iskenyt joku ruskea villitys. Ruskeaa vaatetta en kovin helposti päälleni pue, mutta kyseinen väri toimii asusteissa ja pienissä yksityiskohdissa, kuten meikeissä (nimim. en enää osaa elää ilman ruskeaa luomiväriä).

Mukaan kukkatalosta lähti söpö pupunen, jota ei mitenkään voinut jättää sinne. Hintaakin oli vain vajaat kuusi euroa ja painoa reilut kaksi kiloa. Tuhti pieni pupu :D

 

Kotimatkalla vastaan tuli varislapsia. Kaksi niitä ainaki oli. Kolmas varis oli niin kaukana, ettei voinut sanoa oliko sekin lapsi vai toinen vanhemmista.

♃♄

 

Kuten tuossa aikaisemmin tuli mainittua, olivat hiukset ehtinet kulahtaa pahemman kerran ja juurikasvu oli aivan hirveä, joten nyt tuntuu siltä kuin olisi uuden pään ostanut, sillä sain viimein aikaiseksi heittää värin päähän. Ah, miten ihanan tunne uusi musta väri voikaan olla. Pää tuntuu sen myötä hyvältä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, eikä tarvitse enää murehtia sitä, kun mitkään vaatteetkaan eivät sovi hiuksiin.

Olen ollut kieltämättä äärimmäisen saamaton ja vain koko ajan siirtänyt tuota värjäämistä, mutta viikonloppuna (5-7.7) oleva Finncon toimi tarvittavana motivaattorina, kun siellä pitää toki olla hiukset kunnossa. Pääsee fanittamaan Syksy Räsästä tarvitsematta hävetä silmiä päästä. No, on siellä varmasti muutakin kiinnostavaa. En  ole vielä kauhean tarkasti jaksanut ajatella, mitä pitää mennä katsomaan/kuuntelemaan.

En nyt tähän hätään muista mikä vuosi oli kun olin itse työpuolella siellä, mutta silloin jäi käteen muhkea Darth Vader -muki ja oli kiintoisaa kuunnella A.W.Yrjänää, kun hän oli osallisena yhdessä paneelissa.

 

 

 

Tuosta on harmi vaan vähän ikävä juoda kahvia, sillä sitä on niin pieni tippa pohjalla. Muki on meinaan tosiaan hyvin isoa mallia. Hieno se kuitenkin on ja sopii vaikkapa kaakaolle ja kermavaahdolle, kera vaahtokarkkien.

 

~

 

Tosi jees. Nyt bloggeri ei vammaa kuvien kanssa, mutta ei anna esikatsella ilman otsikkoa -_____- 



Antijuhannuspostaus

En vastusta juhannusta, mutta tämä ei vaan ole juhannuspostaus, joita kaikki tuntuvat nyt tekevän. Sen sijaan tämä on turhanpäiväinen postaus ilman mitään järkevää tai merkittävää sisältöä.

Eräänä päivänä kauniina (joka ei kuitenkaan tainnut olla niin kaunis) oli tylsää ja koska en osaa tehdä kampauksia, tein kampauksen. Näyttää juuri siltä mitä onkin, eli jossain viidessä minuutissa kokoon kyhätyltä. Pitäisi ehkä kokeilla joskus samaa kunnolla ajan kanssa, koska ei tuo sinänsä pahalta näytä. Oli vaan vähän muotopuoli jostain suunnasta katsottuna. Eikö olekin vähän ristiriitaista hutaista kampaus muutamassa hassussa minuutissa tylsyyden vuoksi? Kannattaisi ehkä käyttää siihen aikaa ja sillä tappaa kyseistä tylsyyttä. No, aina ei ole kaikki kaljat korissa ja inkkarit kanootissa.

 

 

Äidin kynnet myös joutuivat uhrikseni:

 

Ihka oikea muovitimantti siinä!



Sunnuntaina suuntasin perinteisesti velipojan luokse katsomaan NASCARia koska maksukanavat, muikean kokoinen telly ja Genelecit. Koska en lähtenyt nudistina liikenteeseen, voin esitellä päivän asun. Tadaa! Luu seikkailee taas, tällä kertaa hiuksissa kera kesän muovikukkasten.

Fun with flags! Eiku... Puhelimen tasokas kakkoskamera.

Mikä ei kuulu joukkoon... Hei, näytän tarpeeksi pojalta jee!

Ikäviäkin uutisia mahtuu matkaan. En saanut superkuusta kuvaa, sillä kyseinen leidi päätti piilotella jossain, vaikka ei edes ollut erityisemmin pilvessä. Luin myös lehdestä, että Itämeren silakat ovat laihtuneet : (

Huomisissa olisi tarkoitus lähteä äidin seuraksi käymään Pirilän Kukkatalossa. Narkkarien suosikkikauppa. Tai meidän, jotka syömme multaa. Kyllä, kun olin fiksu lapsi, lusikoin pääsiäisenä multaa kitaani kun ilmeisesti lautanen, lusikka ja multapussi tarkoittivat RUOKAA! Älkää hätäilkö, multaa jäi rairuohollekin ^___________________^

Nyt en ole nauttinut multaa enkä mitään muutakaan, vaikka ehkä siltä voikin vaikuttaa. Viskihammasta tosin vähän kolottaa.

Älkääpäs menkö kirmailemaan liikaa luontoon, koska siellä saattaa vaania punkeroita pöpösineen! Punkkeihin on hyvä lopettaa, jotta postaus olisi tarpeeksi random.
Brad Paisleysta tykkääminen on sitä paitsi mukavan gootikasta (ja nyt jo aika nostalgistakin). Me approve.

Peter Murphy 12.6.2013

Jei, eilen tuli viimein nähtyä herra Peter Murphy ihka elävänä, eikä tarvinnut pettyä. Kuten tuolla yhdessä aikaisemmassa postauksessa totesin, en ole niin kiinnostunut soolotuotannosta, mutta nyt kun Peter-setä esitti Bauhausin tuotantoa, niin eihän sitä voinut olla muuta kuin rakastunut. Näin on hyvä, kun ei kuitenkaan voi enää nähdä Bauhausia parhaassa loistossaan (ellei TARDIS ilmesty tuohon pihalle yön aikana...).
Onnea Bauhaus 35-vuotisjuhlan kunniaksi!
Ja olipa muuten mukavaa kuulla Ziggy Stardust livenä, kun ei Bowietakaan enää nuoruudenloistossaan voi nähdä.

Kuvia oli valitettavan vaikea ottaa, kuten aina keikoilla kun on liian pimeää ja ties mitä ongelmia. Onneksi hyvät muistot pysyvät mielessäkin.
Keikkakuvien vähäisyyden vuoksi joudutte katselemaan minäkuvia. Onnea.

Haluan ryöstää Dracula -flipperin Tavastialta ;___;

 

* * *

 

Yesterday I finally saw the Godfather of Goth, mr Peter Murphy, when he was here on his tour, celebrating the 35th anniversary of Bauhaus.
I'm not so interested about his solo career, but Bauhaus I do love and this was best and maybe the only way and possibility to see him performing songs of Bauhaus, since Bauhaus is gone as a band (though there would be chance to see good ol' Bauhaus, if I happen to find TARDIS...).

As always, it was almost impossible to get proper photos. Luckily good memories never fade away :)
Because there's no many photos of mr Murphy, you will see me-pictures!

<3

 

 

 

little Rozz pose



Kaupassakäynnin vaikeudesta

Pitää nyt vähän avautua yhdestä eilen tapahtuneesta asiasta, joka pisti hieman kummastuttamaan ja ärsyttämään. Elämästä on tehty ihan liian vaikeaa.
Illalla rupesi tekemään mieli jäätelöä ja piti sitä sitten lähteä hakemaan tuosta lähellä olevasta Siwasta. Teki mieli lakujäätelöä ja tietenkin se oli Pingviinijäätelöistä se ainoa, jota ei Siwassa ollut (damn!). No, minä siinä sitten jäätelötiskin ääressä pohdin hiljaa itsekseni, että mitä sitä sitten ottaisi. Vieressäni seisoskeli myös joku täti pohtimassa samaa asiaa. Hetken päästä täti päätti avata suunsa ja aloitti tyyliin "voisit sä sanoa jos olet jotain ottamassa..." (kuulostaen siltä, että puhuisi jollekin seuralaiselleen, ehkä lapselle, jota ei kuitenkaan läsnä ollut). Olin siinä sitten hieman wtf ja täti jatkoi selittämistä, kuinka ahdistavaa on kun vaan seison siinä sanomatta mitään. Siis mitä vittua, kysyn minä. Mistä lähtien on pitänyt selostaa muille asiakkaille, mitä on tekemässä?! Ja jos niin tekisi, niin sekin voisi jotain ihmistä ahdistaa. Hei täti, minua ahdistaa puhua vieraille ihmisille, siksi en ehkä selosta jokaista liikettäni! Siinä sitten totesin puulla päähän lyötynä tädille, että on hankala valita mitä jäätelöä ottaa ja nappasin pian yhden lootan mukaani (kolme suklaata), että pääsin tädistä eroon. Mukava myyjätyttönen hymyili siihen sävyyn, että taisi myös pitää tätiä vähän omituisena.
Kotiin päästyäni lohduttauduin katsomalla Early Editionia (<3 ah nostalgiaa) ja syömällä jäätelöä.

Mitä tästä opimme? Sen, että saa kyllä Siwa odottaa hyvän aikaa, ennen kuin uskaltaudun sinne uudestaan. Onneksi se on muutenkin huono kauppa, ettei sinne mene kuin pakon edessä.

Tänään sentään on jotain mukavaa tiedossa Peter Murphyn muodossa. On tosin vähän sellainen olo, etten haluaisi lähellekään ihmisiä, mutta no can do.

Watch the skyline catch fire

Lauantaina kävin siis leikkimässä mallia J:n koulutehtävää varten ja tässä vähän näytteitä siitä, mitä saatiin aikaiseksi. Paikkana toimi aina yhtä ihana Suomenlinna.
Mahdoin vähän erottua maisemasta, kun saavuin rantaan ja puin lisää vaatteita päälle, yleensä kun niitä taitaa olla tapana vähentää. Pois se minusta, en halua saada aurinkoa. Pois sentään saattoi lähteä tuossa asussa, ilma kun oli juuri sopivasti viilentynyt. Välillä pitää saada leikkiä viktoriaanista leidiä (joka hyppii tasajalkaa kalliolla kun ei osaa pysyä aloillaan. Hyvin eleganttia).

 

 

 

 

Otin itsekin muutaman kuvan, mitä nyt muistikortilla oli tilaa. Jotenkin kummallisesti ne aina täyttyvät todella nopeasti.

<3

 

Haahkojen perheryhmä

Auringonlasku Helsingin yllä. Oli komeaa katsottavaa.

From the rabbit hole to the Moon

Tervetuloa uusille lukijoille! Welcome new readers!


Perjantaina pääsin hieman toteuttamaan itseäni kuvaamisen muodossa, kun ystäväni J oli halukas leikkimään mallia, ja mikä sitä on tuollaista naista kuvatessa. Ideana oli saada kuviin kevyttä viktoriaanista henkeä vaatteiden, miljöön sekä Jules Vernen ja Lewis Carrollin avulla. Sain myös meikata J:n, mikä onnistui mielestäni ihan kelvollisesti, ainakin kun ottaa sen huomioon, että tuo oli vasta viides kerta kun ikinä meikkasin jonkun muun kuin itseni. Myös kampaukseen olin tyytyväinen, sellaisia kun olen vielä meikkaamista vähemmän koskaan yrittänyt.

Apumallina toimi Marie Antoinette -kisu. Kuvia on valitettavasti nyt vain kolme, koska en ole laiskuuttani saanut enempää muokattua valmiiksi... Joka tapauksessa saa antaa risuja ja ruusuja, sillä kaikenlainen palaute on aina tervetullutta!

 

 

 

Vähän eläimiäkin sattui kameran eteen, mutta rusakot eivät johdattaneet meitä kaninkololle. Myös joku ihme hiippari tunki linssiluteilemaan saadakseen ne pakolliset päivän asu -kuvat.

 

 

 



 

 

 

 

 

Päivään kuului myös hirmuisten kantamusten kanssa tarakalla matkustamista, mistä seurasi naurava ohikulkija sekä huima mustelma jalassa, sekä hieman dyykkausta. Hong Kong -leffoja ja Scorpionsin Moments of Glory kasettina ja vieläpä muoveissa. Hong Kong -leffat eivät nyt tarkoita mitään kung fu'ta vaan sikäläisiä julkaisuja (sitä en tiedä, miten virallisia) elokuvista Schindler's List, GoodFellas ja Tron. Myös jakoavain lähti matkaan.

Lauantaina pääsin itsekin malleilemaan J:n koulutehtävää varten, mutta siitä tulee kuvia seuraavassa postauksessa. Oli kyllä kerrassaan mukava päivä.