One does not simply walk into IKEA

Teimme tänään äitini kanssa jo jonkin aikaa mielessä olleen reissun IKEAan. Helppohan sinne on mennä kun bussilla ilmaiseksi pääsee, mutta silti on niin vaikea saada itseään liikkeelle. Emme menneet hakemaan mitään erityistä, lähinnä katselemaan josko löytyisi jotain pientä kivaa ja löytyihän sieltä. IKEA on vähän sellainen kauppa, johon on ristiriitainen suhtautuminen. Siellä on jotain ihan kivaa ja ennen kaikkea edullista, mutta toisaalta ei voi ostaa liikaa kun ei halua, että asuu ikeakodissa. En pidä ajatuksesta, että heti ovesta sisään astuessa voi luetella kaiken olevan IKEAsta.
Se on todella mukavaa, että IKEAan saa ilmaisen bussikuljetuksen Hakaniemestä tai Itäkeskuksesta ja säästyy seutumatkan maksuilta. Vähän kyllä pelkäsin tuota bussimatkaa, sillä jos bussissa on vähänkin huono ilma tai lämmitys päällä, niin kärsin todella helposti matkapahoinvoinnista. Bussissa lukeminen ei siksi koskaan tule kysymykseenkään ja joskus jo tekstiviestin lukeminen riittää aiheuttamaan ikävän olon. Normaalista bussista tietenkin voi jäädä pois, mutta tuo kun ajaa pisteestä a pisteeseen b pysähtymättä. Matka tosin taittui mukavan nopeasti kun keskityin pohtimaan että tuleeko kohta huono olo. Odotus palkittiin, koska sitten melkein heti kotiin päästyä tuli huono olo jostain syystä ja on edelleenkin. Ei kannata välittää jos teksti on täynnä virheitä, sillä nyt ei vaan pysty ajattelemaan kun pääkin on kipeä ja silmiin sattuu. Jotain ihan omiani olin tuonne kirjoitellutkin, mutta sen sentään tajusin korjata.
Tuli ensimmäistä kertaa testattua IKEAn ruokapuolta kahvin ja prinsessaleivoksen muodossa. Olen vähän kahvisnobi, mutta tuo oli ihan jees, ainakin kun otti cappuccinona. Oman kahvini valmistan aina pressopannulla ja voin suoraan sanoa, etteivät kahvinkeittimen tuotokset kauheasti maistu, mutta toki juon jos tarjotaan. Itse pysyn pannussa elämäni loppuun asti. Siitä en sitten tiedä, nouseeko kahvin taso sen myötä, kun keittimen hintakin nousee. Ei ole kokemusta mistään satojen eurojen laitteista.
Koska alan eksyä pahasti aiheesta, on varmaan hyvä heittää kuva väliin.

Omnom

Joku oli antanut luovuudelleen vallan hyllyssä olleen mallilaatikon suhteen. Ehkä se oli tarttuvaa, sillä itsellekin tuli tuon kaltaisia mielihaluja, joita en sentään toteuttanut. Siellä kun oli seinällä iso hintalappu ja siinä tuotteen nimi "holmö". Tuskin tarvitsee kertoa mitä teki mieli lisätä.

Ainoa asia joka tuli ostettua (tai no äiti tarjoutui maksamaan) oli tuo sievä servettiteline, joka tulee vielä saamaan mustan pinnan, koska ei tuo valkoinen tunnu erityisen omalta. Hintaa tuolla oli vaivaiset kaksi ja puoli euroa.

Ennen IKEAa tuli käytyä Oriental marketissa Hakaniemessä. Epätoivoinen reissu, koska ei siellä enää tunnuta myyvän Cup Noodleja :'(  . Tokyokanissa on toki muutamaa mallia, mutta kun tuolla oli eri ja paljon parempia. Eikä edes ollut mitään meloniherkkuja (rakastan kaikkea japanilaista melonista tehtyä. Meloni Fanta!!! <3). Mukaan lähti kuitenkin parvi soijakaloja, niitä kun sai viisi kappaletta eurolla.

Tuon näköisenä olin liikenteessä ja kuva on hienosti ylivalottunut. Vähän yritystä edes hieman yrittää yhdistää viktoriaanista ja perinteisempää deathrockimpaa tyyliä. Pidän molemmista ja myös siitä, jos ne heittää yhteen. Se on sitten varmaan deathvictorian. Hehe.

Huomenna olisi tarkoitus kaverin kanssa mennä käymään Suomenlinnassa. Viime kerrasta on jo turhan pitkä aika, taisi olla viime kesänä. Toivottavasti ei sada.