Step into my coffin, let the feast begin

Flunssa ja kuume <3. Itse asiassa olen hyvin harvoin kuumeessa, vaikka flunssa aina välillä iskeekin. Enkä sen puoleen kärsi kuumeesta juurikaan. Kuulun niihin ihmisiin, jotka jatkavat häsläämistä ihan normaalisti, vaikka pitäisi osata ottaa rauhallisesti. Niin no, olen toki laiska ja noin, mutta en vaan osaa jäädä sänkyyn sairastamaan. Pitää olla todella korkea kuume, ennen kuin se saa tuntemaan olonsa jotenkin sairaaksi.
Ehkä tältä olisi voinut välttyäkin jos en olisi lähtenyt hihhuloimaan kaupungille heti kun oli flunssainen olo... No, sille ei voi mitään. Olin päättänyt lähteä joten niin myös lähdin :D. Piti käydä ostamassa shampoota kun sai halvalla, kiitos Sokoksen 3+1 päivää -alennusten. Kyseessä on tv:stä tuttu Franck Provostin shampoo, sellaista mallia jonka pitäisi auttaa väriä pysymään kunnossa. Totta puhuakseni ei ole kokemusta sellaisesta, mutta tuleepahan vihdoin testattua, auttaako se yhtään mitään. Yleensä sitä lupaillaan suuria ja tuote ei kuitenkaan lunasta lupauksia. Tuossa vasta oli uutinen siitä, kuinka jenkeissä kolme naista teki rikosjutun siitä kun huulipuna ei kestänytkään niin kauan kuin luvattiin :D. Jenkeissä onnistuu.
Ostin myös "kaikkien ostaman" ylikalliin lehden, jossa Robert Smith komeilee kannessa. Kieltämättä lehden hinta oli aika hirvittävä, mutta ei voi mitään. Onhan siinä kuitenkin luettavaa koko lehden verran, kun yleensä ostaa jotain lähes kympin lehtiä jonkun yhden jutun vuoksi. CD tietenkin myös vähän pehmittää hintaa. Ostaisin lehden sitä paitsi vaikka toisenkin kerran, kun oli niin mahdottoman mukava nuori herra kassalla. Ensimmäistä kertaa myyjä kysyi pakkaako lehden omaan kangaskassiini, jonka vaan satuin heittämään tiskille kun epätoivoissani etsin lompakkoa sieltä laukun pohjalta ja olin kieltäytynyt muovikassista. Melkein sellainen "hey, I just met you and this is crazy, but here's my number, so call me, maybe?" -hetki xD. En ole tottunut siihen että kassa-asioinnin jälkeen vaan on tosi hyvä fiilis. Etenkin, kun ensin luulin että siitä tulee joku suuri nolaushetki, mutta kassan rento asenne pelasti kaiken. Yleisesti ottaen kassalla asiointi on enemmän ahdistavaa kuin mukavaa.
Oli hauskaa kun Tony Kakko ja mahdollisesti loputkin Sonata Arcticasta käveli kadulla vastaan :D. En minä niitä muita tunnista, mutta näyttivät siltä, että voisivat kuulua bändiin. Etenkin, kun Sonatalla näytti olevan sinä päivänä keikka Tavastialla ja siellä suunnalla tallustelivat.

Rakastan syksyä siitäkin syystä, että pukeutuminen on niin mukavaa. Tykkään siitä, kun saa pukeutua vähän peittävämmin ja heittää huivin kaulaan ilman, että paahtuu hengiltä. Nyt on juuri täydellisiä lämpötiloja, mutta kun talvi tulee niin sitten taas menee pukeutuminen vaikeaksi. Syksy on se vuodenaika kun voi pukeutua nätisti ja kotoisasti.
Siitä en sitten tykkää, että alkaa olla jo niin hämärää, että kuvien laatu on jotain täysin surkeaa. Muutenkin kamerani kuvanlaatu tuntuu huonontuneen :/

Hiukset alkavat olla kauhean kulahtaneet, vaikka eivät näytäkään noissa kuvissa siltä. Pitäisi jossain vaiheessa taas saada aikaiseksi värjätä. Laiskottaa. Miksei voida vaan keksiä jotain pillereitä joita nappailemalla hiustenväri muuttuu ja kasvu lakkaa, ettei tulisi juurikasvua. Ehkä vielä jonain päivänä, kun olen itse juo kuollut ja kuopattu. En tosin halua tulla kuopatuksi ja jos tulen, niin vaadin saada hienon vanhanaikaisen hautakiven. En suostu mätänemään minkään tusinalaatan alla, jollaisia on vieressä kymmeniä. Never.

Eilen oli muuten kivat usvat koko päivän. Siinä on aina oma jännä fiiliksensä, etenkin näin syksyllä <3

Sain tänään lahjaksi Coca~Cola -pullon. Jean Paul Gaultier -pullon meinaan. En ole mikään fani, mutta on se ihan hauska omistaa keräilymielessä, kun on myös Lagerfeld -pullo, joka taasen oli herran fanille must have.



Karl & Jean Paul

Oikeasti en ole kiinnostunut huippumuodista, mutta Karl Lagerfeld on tosiaan aina ollut yksi tyyli-idolini. Parasta huippumuodissa on Lagerfeldin kissa Choupette! : 3



Kuvat tarjosi google