I'm gonna wreck it! I can fix it!

Kuvan tarjosi google

Viimeisin elokuvaelämys on Disneyn Wreck-It Ralph, joka tuli käytyä katsomassa tuossa pari päivää sitten, originaaliversiona totta kai. Ensimmäistä kertaa taisi olla teksittämätön leffa (toki R&A-leffat ovat tekstittämättömiä), mutta eipä se enää tässä iässä haittaa, kun englantia ihan hyvin osaa. Se sen sijaan haittaa, jos ei saa nauttia niistä alkuperäisistä äänistä ja vitseistä yms. Toki Suomessa dubbauksen taso on hyvä, mutta ei se silti enää uppoa.
Wreck-It Ralphin melko perinteisestä tarinasta huolimatta sen idea on varsin hauska ja viihdyttävä, eikä vain ajatuksen tasolla vaan myös käytännössä. Itse ainakin pidin elokuvasta paljon. Oli hauskaa myös bongata erilaisia pikku yksityiskohtia, kuten vaikka Pong. Tässä iässä elokuvalla oli myös tiettyä nostalgia-arvoa, mitä pienet lapsikatsojat eivät osaa arvostaa. Parhaat pelit muodostuvat muutamista pikseleistä! Tässä näin pari päivää Gameboy Colorilla Megamania kuluttaneena on helppo sanoa :D
Suosittelen ehdottomasti tämän elokuvan näkemistä, etenkin jos peliaihe kiinnostaa. Ilman kyseistä kiinnostusta leffasta tuskin saa niin paljon iloa, vaikka se muutenkin viihdyttävä on.

 

 

Miellyttävä tuttavuus oli myös ennen Wreck-It Ralphia esitetty lyhytelokuva Paperman. Kaikessa yksinkertaisuudessaan elokuva oli kaunis, niin visuaalisesti kuin tarinaltaan. Mielestäni Paperman myös ansaitsi voittamansa Oscarin, joskaan en muita kyseisen kategorian ehdokkaita olekaan nähnyt.



 

♃♄

 

 

Tuli tässä myös tehtyä pieni materiahankinta, kun UFFissa oli jälleen alepäivät. Eipä tällä kertaa löytynyt mitään erityisen kiinnostavaa (äiti tosin osti minulle pari hametta, joista ei nyt ole kuvaa), mutta tämä yksi pieni vähän jo parhaat päivänsä nähnyt huivi tarttui matkaan. En aina niin jaksa innostua näistä pääkallo-jutuista, mutta eihän tuollaisia pieniä hymyileviä kalloja voinut vastustaa, etenkin kun hintaa oli vain vaivaisen euron verran. Pidän huivissa siitä, että se on suhteellisen iso ja kolmion muotoinen, eli helppo sitoa niin kaulaan kuin päähänkin.

Hymykallot eivät kauheasti näy tuossa kuvassa, mutta eipä voi mitään. Söpöjä ne kuitenkin ovat.

 

 

 

 

 

Hehee viimein sain itseäni niskasta kiinni ja aloitin tunnisteiden käytön :D. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.